Maapähkinävoigranola

Granola on näppärä tapa lisätä päivään kuituja ja ateriaan proteiinia. Teen granolaa yleensä itse, mutta ostan myös kaupasta toisinaan valmiita. Valmiissa granolassa tai myslissä on kuitenkin monesti haasteena sokerin määrä, ja yhtä usein omalle vatsalle sopimattomat raaka-aineet. Itse tehtynä saa juuri sellaisen lopputuloksen, joka itselle parhaiten sopii.

Olen jo pitkään käyttänyt tätä samaa hyvää ohjetta. Olen vaihdellut pähkinöitä ja muita täytteitä kulloinkin kaapissa olevien raaka-aineiden mukaisesti, mutta aloin kuitenkin kaivata lopputulokseen vaihtelua, ja hiukan lisää proteiinia. Päätin kokeilla maapähkinävoin lisäämistä, ja lopputulos toimii oikein mainiosti.

Maapähkinävoiksi kannattaa ehdottomasti valita sokeriton versio. Niitä on markkinoilla runsaasti erilaisia, mutta purkkia valitessa kannattaa kuitenkin aina tarkistaa sisällysluettelo. Makeutta granola saa vaahterasiirapista, jota tulee maltillisesti vain kaksi ruokalusikallista. Maapähkinävoin ja vaahterasiirapin lisäksi granolaan tulee öljyä. Itse käytän yleensä oliiviöljyä, mutta rypsiöljy toimii yhtä hyvin.

Rakennetta, makua ja proteiinia granola saa kaurahiutaleista ja pähkinöistä. Pähkinöistä suosikkejani ovat pekaani- ja saksanpähkinä, sekä mantelit. Manteleita etenkin saa yleensä kohtalaisen edullisesti. Pähkinöitä edullisempia ovat siemenet. Niissä on pähkinöiden tapaan hyvä koostumus energiaa, proteiinia, rasvoja ja kuitua. Käytän itse eniten auringonkukan- ja chia-siemeniä. 

Maapähkinävoigranola

noin 1,2 litraa

¾ dl maapähkinävoita (sokeriton)
½ dl öljyä
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl vettä
1 tl kanelia
2 dl auringonkukansiemeniä
1-2 dl rouhittuja pähkinöitä
4 dl isoja kaurahiutaleita (esim. Myllyn Paras tai Elovena gluteeniton)
3 dl kaurahiutaleita (tarvittaessa gluteeniton)

paiston jälkeen halutessasi:
1-2 dl kuivattuja hedelmiä tai marjoja

Yhdistä maapähkinävoi, öljy, vesi, vaahterasiirappi ja kaneli hyvin keskenään. Rouhi pähkinät, ja lisää ne yhdessä siementen ja kaurahiutaleiden kanssa seokseen. Sekoita huolellisesti.

Kaada seos uunipellille ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Paahda granolaa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Sekoita kerran paistamisen aikana.

Anna granolan jäähtyä kunnolla, ja lisää sitten halutessasi kuivattuja hedelmiä tai marjoja.

Proteiinimääriä:

Maapähkinävoissa on keskimäärin noin 26 g proteiinia 100 grammassa, ja 1 desilitra painaa noin 100 grammaa. Koko granolamäärään tulee maapähkinävoista siis noin 19 grammaa proteiinia. 

7 desistä kaurahiutaleita tulee koko granolaan proteiinia noin 37 grammaa, ja 2 desilitrasta auringonkukansiemeniä 32 grammaa.

Pähkinöissä onkin paljon valinnanvaraa, ja voit valita makuusi sopivat. Proteiinimäärissä on hiukan eroja, ja esimerkiksi 1 desilitrassa:

manteleita on 17 g proteiinia

maapähkinässä 18 g, 

saksanpähkinässä 9 g,

hasselpähkinässä 9 g ja 

cashewpähkinässä 12 g

Piparipannacotta

Piparipannacotta, eikö kuulostakin joulun parhaalta jälkiruoalta? Niinpä, sitä se myös on! Pannacotta sopii joulun aikaan mainiosti. Se valmistuu lyhyen aktiivisen vaiheen jälkeen itsekseen, ja voit tehdä sen jääkaappiin jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

Piparipannacotta saa makunsa sekä piparkakkumausteesta että pipareista. Mikäli kaapissasi ei ole piparkakkumaustetta, voi sen jättää pois, piparit tuovat kyllä riittävästi jouluista makua. Piparkakut murskataan annoskulhojen pohjalle, ja tämä vaihe kannattaa tehdä huolellisesti. Isommat palat ovat kevyitä, ja nousevat helposti pannacottan pinnalle. Makuun tämä ei vaikuta, mutta ulkonäköön kyllä.

Muita haastavia vaiheita pannacottassa ei olekaan, eli tämä jälkiruoka ei aiheuta jouluun kriisejä. Vain hyvää mieltä ja makua!

Piparipannacotta

kahdelle

1 liivatelehti
2 dl kuohukermaa
½ dl maitoa
1 ½ rkl sokeria
¼ tl piparkakkumaustetta
3-4 piparkakkua (tarvittaessa gluteenittomia)

Laita liivatelehti runsaaseen kylmään veteen pehmenemään.

Mittaa kattilaan kerma, maito, sokeri ja piparkakkumauste. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua muutama minuutti.

Puristele liivatelehdestä vesi pois, ja lisää se kerman joukkoon hyvin sekoittaen. Siirrä kattila pois liedeltä, ja anna pannacottan jäähtyä hetki.

Murskaa piparkakut pussissa esimerkiksi kaulimen avulla. Jaa piparimuru kahden annoskulhon pohjalle. Lusikoi päälle muutama lusikallinen pannacottaseosta; tämä sitoo piparimurun annoksen pohjalle. Anna jäähtyä noin 5 minuuttia. Lusikoi sitten varovaisesti loput pannacottasta kulhoihin.

Siirrä pannacotta jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Koristele piparkakuilla ennen tarjoilua.

Gluteenittomat riisipiirakat

Karjalanpiirakat ovat näppärä aamu- tai välipala kaupasta mukaan napattuna. Ne ovat hyviä kylmänä ja kuumana, voilla tai munavoilla. Parhaalta maistuu tietysti aito, juuri uunista tullut karjalanpiirakka. Entäpä kun kuoritaikinaan ei voikaan käyttää ruista? Silloin kehiin astuu tattari.

Tattari on happamahko luontaisesti gluteeniton jauho. Itse pidän sen mausta, ja se sopii gluteenittomiin riisipiirakoihin mainiosti. Tattari on jauhona yhtä sitkoton kuin ruis, joten leivontaominaisuudet ovat molemmissa samanlaiset. Tattarijauhojen lisäksi taikinaan tulee myös hiukan psylliumia, mikä tekee taikinasta mukavan käsitellä.

En ole kovinkaan kokenut piirakoiden rypyttäjä, mutta en ota siitä stressiä. Olen tehnyt piirakoita vain itselleni, ja ajattelen että maku on tärkeämpää kuin ulkonäkö. Uuni myös korjaa ulkonäköä, eli vaikka uuniin menisi minkä näköisiä piirakoita tahansa, on lopputulos silti varmasti maukas ja ulkonäkökin unohtuu. Tekemällä myös oppii. Alla oleva ohje on Helsingin työväenopiston ruokakurssilta, ja opettaja neuvoi käyttämään rypytykseen pikkurillejä. Niillä on helppo painella kevyesti. Rohkeasti siis kokeilemaan, yllätyt varmasti positiivisesti.

Gluteenittomat riisipiirakat tattarijauhoista

noin 20 kpl

1 annos riisipuuroa (ohje alla)
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
2 tl psylliumia (esim. Finax)
3 dl hienoa tattarijauhoa (Virtasalmen Viljatuote)

riisipuuro:

2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l (täys)maitoa
¾ tl suolaa
1 kananmuna

voiteluun:

50 g voita

Keitä puuro pakkauksen ohjeen mukaan. Jäähdytä hyvin ja laita jääkaappiin odottamaan.

Notkista kylmä riisipuuro kananmunalla. Riko kananmuna puuron joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kananmuna estää puuroa kuohumasta uunissa.

Sekoita kylmään veteen suola ja psyllium. Anna turvota muutama minuuttia. Sekoita joukkoon tattarijauhoja pienissä erissä vispilällä koko ajan sekoittaen. Loppuvaiheessa voit sekoittaa taikinaa käsin. Valmis taikina on napakkaa, mutta ei kivikovaa. Jos taikina jää kulhon reunoihin tai käsiin kiinni, lisää hieman jauhoja.

Pyöritä taikinasta pöydällä tanko ja jaa se 20 palaan. Laita taikinapalat kelmun alle, jotta ne eivät kuivu.
Pulikoi yksi taikinapala kerrallaan piirakankuoreksi. Huolehdi että taikinan alla ja päällä on jauhoja ennen kuin pulikoit. Täytä taikinakuori riisipuurolla. Sopiva määrä on reilu ruokalusikallinen.

Käännä piirakankuoren pitkien sivujen reunoja hieman puurotäytteen päälle. Rypytä reunat keskeltä päätyä kohden. Vinkki: parhaiten tämä onnistuu pikkusormilla kevyesti painellen.

Paista piirakoita uunissa 250 asteessa noin 15-20 minuuttia. Voitele piirakat heti uunista ottamisen jälkeen voisulalla.

Piirakat juuri uunista tulleina ennen voitelua

Manoffee, eli mansikka-kinuskipiirakka

Manoffee on banaanisen banoffeen mansikkainen satokausisisko. Sen raaka-aineet ovat muuten samat kuin banoffeessa, mutta banaanin tilalle tulee mansikoita. Mansikoiden satokausi on parhaimmillaan juuri nyt, ja kuuman alkukesän vuoksi sato on tavanomaista aikaisemmassa vaiheessa, ja todennäköisesti myös lyhyempi. Herkuista kannattaa siis nauttia pian!

Banoffee on minulle vain hiukan tuttu jälkiruoka. Olen syönyt sitä muistaakseni vain kerran, mutta en juuri pitänyt siitä. En ole banaanin suurin ystävä, ja siksi kokonaisuus on makea ja no, liian banaaninen. Mansikka-versiossa on kuitenkin mansikoiden pieni kirpeys, joka taitaa kinuskin makeutta.

Tein piirakasta maidottoman ja gluteenittoman. Pohjaan tuli gluteenittomia digestive-keksejä ja margariinia. Kondensoidun maidon tilalla käytin kondensoitua kookosmaitoa, ja kerman korvasin kauravispillä. Koska kondensoitu kookosmaito on todella makeaa, ja kauravispissäkin on sokeria, en lisännyt piirakkaan muuta makeutusta.

Manoffee, eli mansikka-kinuskipiirakka

pohja:
200 g digestive-keksejä
100 g margariinia
täyte:
1 prk (á 320 g) kondensoitua kookosmaitoa
1 prk (250 ml) kauravispiä
noin 250 g mansikoita

Hienonna keksit ja sulata margariini. Yhdistä ainekset ja painele seos 26 cm kokoiseen piirakka- tai irtopohjavuokaan. Kaada päälle kondensoitu kookosmaito, ja laita pohja jääkaappiin jäähtymään noin puoleksi tunniksi.

Vaahdota kauravispi jämäkäksi vaahdoksi. Lisää halutessasi sokeria. Lusikoi kauravispivaahto pohjan päälle.

Viipaloi mansikat ja asettele ne vaahdon päälle.

Kuvassa piirakka puolitetuilla määrillä pienemmässä vuoassa

Kaurainen raparperipiirakka

Raparperi on minulle merkki keväästä. Se on kauden ensimmäisiä satoa tuottava vihannes, ennen kesän ihanaa marjasesonkia. Joka kevät raparperi kuitenkin pääsee yllättämään; kuinka jo maaliskuussa viimeisten lumien sulaessa maasta pilkistää pienet punaiset raparperin alut. Vaikka nyt eletäänkin jo kesäkuun puoliväliä, on raparperin sesonki vielä hyvän aikaa käynnissä. Hyvä niin, koska raparperiherkuthan maistuvat!

Olen tehnyt raparperipiirakkaa pari vuotta samalla ohjeella, mutta huomasin hiljattain, etten ole kirjoittanut sen reseptiä vielä tänne. Onneksi nyt ollaan kuitenkin vihdoin ohjeen äärellä. Maailma on täynnä hyviä piirakkaohjeita, joten mikä tekee tästä hyvän ja kokeilemisen arvoisen? Ainakin yksinkertaiset raaka-aineet, nopea valmistaminen sekä tietysti hyvä maku!

Alun perin käytin pohjaan kauran lisäksi vehnäjauhoja, mutta nykyisin teen piirakan gluteenittomana. Molemmilla jauhoilla tulee yhtä hyvä lopputulos. Mikäli teet piirakkaa keliaakikolle, valitse gluteeniton kaura. Sokerina käytin pitkään tavallista hienoa sokeria, mutta kun sitä kerran ei kaapissa ollutkaan, laitoin tilalle fariinisokeria. Se toimikin loistavasti, joten suosittelen käyttämään sitä - lopputulos on ihanan kinuskinen. Ei piirakka silti huonoa ole valkoisesta sokerista tehtynäkään.

Nyt kun olen herkutellut tällä piirakalla tänä vuonna jo kahdesti, mutta raparperia on kuitenkin vielä saatavilla, täytyy miettiä muitakin tapoja syödä sitä. Viikonloppuna onkin luvassa retkikeittimellä tehtävää raparperi-kaurapaistosta, ja taidanpa pian tehdä myös viime vuoden ohjeella raparperi-marenkipiirakkaa. 

Kaurainen raparperipiirakka

pohja:
130 g sulaa voita
2 dl kaurahiutaleita
1¾-2 dl gluteenitonta jauhoseosta (tai vehnäjauhoja)
1 dl fariinisokeria tai sokeria
1 tl leivinjauhetta

täyte:

300-350 g (noin 5 dl) raparperia
½ rkl perunajauhoja
ripaus kanelia

muruseos:
50 g sulaa voita
1 dl fariinisokeria tai sokeria
1½ dl kaurahiutaleita
1½ tl vaniljasokeria

Sulata voi. Lisää sekaan pohjan muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperoidun piirakkavuoan (⌀ noin 26-28 cm) pohjalle ja reunoille ohueksi kerrokseksi.

Huuhtele raparperin varret ja paloittele pieneksi. Yhdistä raparperi ja perunajauhot ja sekoita hyvin. Kaada raparperit pohjan päälle. Sirottele palojen päälle kanelia.

Sulata muruseoksen voi ja lisää muut aineet. Sekoita hyvin ja lusikoi piirakan päälle.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä hiukan ja tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Mokkakääretorttu

Jos maanantaina julkaistu voileipäkakku on klassikkoleivonnainen, niin sitä on kyllä kääretorttukin. Muistelen sen olleen koulussa kotitaloustunnilla yksi ensimmäisistä leivotuista heti teeleipien jälkeen. Kääretorttu onkin perinteisesti helppo valmistaa, ja siitä selviytyy hyvin, vaikka keittiötä ei ole varusteltu erikoisilla raaka-aineilla tai laitteilla. Sähkövatkain, kulho ja uunipelti riittävät!

Olen kuitenkin kokenut kääretortun valmistuksessa samaa epävarmuutta kuin sokerikakkupohjankin kanssa. Sokerikakkupohja (joskus 10 vuotta sitten kun viimeksi kokeilin) tuntuu lässähtävän, ja kääretorttuun jää jauhopaakkuja. Syy taitaa olla se, että olen hiukan kärsimätön, enkä ole jaksanut vaahdottaa munia ja sokeria tarpeeksi kauan. Nyt olin kuitenkin kärsivällinen ja jaksoin vatkata tarpeeksi kauan, ja pohjasta tuli melko täydellinen. Kun vaahdosta saa tarpeeksi jämäkän, voi jauhot sekoittaa joukkoon huolellisesti ilman että taikinan kuohkeus häviää.

Samaa malttia vaatii täytteen voin vaahdottaminen. Huoneenlämpöistä voita täytyy vatkata muutamia minuutteja, jotta siitä tulee kuohkea, eikä lopputulos maistu liikaa voilta. Löysin hyvän ohjeet Annin uunissa -blogista. Täytteeseen lisätään pieneen vesitilkkaan sekoitettu pikakahvijauhe. Sen lisääminen ei vaikuta täytteen koostumukseen, kun voin on saanut vaahdotettua kunnolla.

Kääretorttu ei siis ole monimutkainen leivonnainen, ja kärsivällisyys palkitaan. Lopputulos maistuu ihanasti kahville ja suklaalle.

Mokkakääretorttu (gluteeniton)

kääretorttu:

4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl perunajauhoja
½ dl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

täyte:
150 g voita
3 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl kaakaojauhetta
1½ rkl pikakahvijauhetta
1 rkl vettä

koristelu:
25 g (tummaa) suklaata

Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet. Siivilöi ne sitten vaahdon joukkoon, ja kääntele varovaisesti taikina tasaiseksi.

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille (sisämitta noin 30x40 cm) ja paista 225 asteessa noin 7-8 minuuttia.

Kumoa kypsä kääretorttulevy sokeroidulle puhtaalle leivinpaperille. Kääri torttulevy leivinpaperin kanssa rullalle jäähtymään.

Liuota kahvi kuumaan veteen. Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää tomusokeri, vaniljasokeri ja kaakao kahdessa erässä ja vatkaa vielä hetki. Lisää kahvi ja sekoita tasaiseksi. Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle. Jätä takareunaan noin sentin verran tyhjää, jotta täyte ei käärittäessä pursuile ulos.

Kääri kääretorttu leivinpaperin avulla rullalle, ja laita jääkaappiin jäähtymään.

Halutessasi voit koristella kääretortun esimerkiksi suklaalla. Sulata suklaa varovaisesti mikrossa, ja lusikoi se sitten pakastepussiin. Leikkaa pussin kulma auki, ja raidoita kääretorttu suklaalla.

Annoskokoiset kasvisvoileipäkakut

Voileipäkakku on klassikko, joka toimii vuodesta toiseen. Kinkku- ja lohivoileipäkakut ovat perinteisiä, mutta muitakin makuvaihtoehtoja onneksi löytyy. Omaksi suosikikseni on noussut kasvisvoileipäkakku, johon tulee fetajuustoa, aurinkokuivattua tomaattia ja tuoretta basilikaa. Näiden kolmen maut toimivat todella hyvin yhteen, ja vaikka lopputulos on mieto, ei se ole kuitenkaan mauton.

Voileipäkakku sopii sekä juhliin että arkeen. Korona-aikaan hyvä tapa juhlissa voisi olla valmiit annoskokoiset tarjoilut, joista jokainen voi käydä nappaamassa itselleen herkkuja. Useimmat piirakat ja kakut voi hyvin leikata valmiiksi annoskokoisiksi, ja jälkiruoat valmistaa suoraan pieniin kulhoihin. Voileipäkakun valmistaminen suoraan annoskokoon on vaivatonta, ja kun palat kokoaa esimerkiksi auki levitetylle kertakäyttöiselle leivos- tai muffinssivuoalle, ei tarvita edes ottimia.

Merkitsin annoskooksi 6 tai 12. Voileipäkakkuja tulee 6 kappaletta, ja ne voi halutessaan puolittaa. Puolittamattoman annoksen paino on noin 180 g, ja puolikkaan siis 90 g. Annoskokoon vaikuttaa paljon muiden tarjoiluiden määrä. Jos tarjolla on montaa erilaista suolaista ja makeaa, voi annoskoko olla pienempi. Jos taas tarjolla on pienempi valikoima tai pääasiassa vain makeaa, kannattaa koon olla hiukan suurempi.

Voileipäkakun voi tietysti valmistaa perinteiseen muotoonkin. Tällöin riittää 15-16 leipäviipaletta, jotka asetellaan joko neljään kerrokseen, 4 viipaletta per kerros, tai kolmeen kerrokseen, 5 viipaletta per kerros.

Voileipäkakun valmistaminen onnistuu loistavasti myös gluteenittomista leivistä. Suosikkileipäni on Schär, jolta löytyy useita erilaisia paahtoleipiä. Näiden maku ja rakenne sopii hyvin voileipäkakkuun, ja leipä ei ole liian huokoinen, vaan pitää hyvin muotonsa kakussa.

Annoskokoiset kasvisvoileipäkakut (lakto-ovo)

6 tai 12 annosta

18 palaa paahtoleipää (tarvittaessa gluteeniton)

täyte:
200 g fetajuustoa
1¾ dl aurinkokuivattua tomaattia
300 g crème fraîchea
200 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl tuoretta basilikaa
½ rkl sokeria
suolaa
mustapippuria
(1-2 rkl kermaa)

kostuttamiseen:
maitoa tai kaurajuomaa

koristeluun:
kirsikkatomaatteja, oliiveja, basilikaa, fetajuustoa, salaattia

Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit silpuksi ja hienonna basilika.

Sekoita murennettu fetajuusto, tuorejuusto ja crème fraîche nopeasti melko tasaiseksi käsivatkaimella. Ota ⅓ osa kannelliseen purkkiin kuorrutusta varten, ja laita jääkaappiin odottamaan.

Lisää loppuun seokseen aurinkokuivatut tomaatit, feta, basilika, suola ja mustapippuri. Sekoita ja maista, ja lisää tarvittaessa mausteita.

Yksi annos muodostuu kolmesta päällekkäisestä leipäviipaleesta. Poista leivistä reunat. Kokoa voileipäkakut leikkuulaudalle tai tasaiselle lautaselle.

Kostuta ensimmäisen kerroksen leivänpalat. Levitä sitten puolet täytteestä palojen päälle. Nosta toinen leipäkerros, kostuta ja levitä loput täytteestä. Nosta lopuksi viimeinen leipäkerros, ja kostuta se.  

Peitä voileipäkakut kelmulla. Voit laittaa kakkujen päälle leikkuulaudan, jotta niistä tulee tasaiset. Siirrä jääkaappiin ja anna maustua mielellään seuraavaan päivään.

Seuraavana päivänä sekoita kuorrutetta, ja lisää tarvittaessa kermaa, jos seos vaikuttaa liian paksulta. Levitä kuorrute voileipäkakkujen päälle ja koristele kakut.

Muita kesän juhliin sopivia annoskokoisia herkkuja:

Raparperi-marenkipiirakka valmiiksi annospaloihin leikattuna 
Juustokakku-browniet

Mokkakääretorttu
Vadelmaleivokset
Vohveliraudalla paistetut keksit
Vaniljapannacotta ja mansikkasalsa
Suklaakaurapallot
Erinomainen daim, jonka voi valmistaa hyvissä ajoin

Gluteenittomat lakritsidonitsit

Ostin donitsipellin muutama vuosi sitten, mutta se on jäänyt kaapin perälle käyttämättömänä. Jostakin syystä olen ajatellut, että donitsien tekeminen olisi jotenkin vaivalloista, monimutkaista tai aikaa vievää. Ehkä mielikuva vertautuu munkkeihin, jotka vaativat kohottamista ja rasvassa paistamista, joka sekään ei ole niin hankalaa tai pelottavaa kuin aluksi olin pelännyt.

Vappu lähestyy, ja siivoilin viime viikolla sopivasti kaappia, ja donitsipelti tuli vastaan. Päätin vihdoin testiajaa sen, kun sopivalta kuulostava ohjekin oli jo jokin aika sitten tullut vastaan. Ohjeen lähdettä en valitettavasti enää muista, ja kännykästä löytyi vain kuvakaappaus. Vertailin muutamia ohjeita, ja määrät näyttivät melko samoilta sekä gluteenittomissa että tavallisissa taikinoissa. Alla oleva ohje saattaa siis toimia myös vehnäjauhoilla (jolloin taikina tietysti ei ole gluteeniton), mutta sitä en nyt päässyt testaamaan.

Muutin ohjetta, koska pitihän minun heti kokeilla jotakin uutta ja erilaista, vaikka en ollut tavallisiakaan donitseja vielä kokeillut. Inspiroiduin perinteisistä kanelissa ja sokerissa pyöriteltävistä donitseista, ja päädyin korvaamaan kanelin raakalakritsijauheella, jota lisäsin myös taikinaan. Lakritsijauhe toimi donitseissa mainiosti. Mausta tulee kivan syvä, ja nämä maistuivat jopa puolisolleni, joka ei muuten ole perinteisen lakun maun suurin ystävä

Käytin donitseihin raakalakritsijauhetta, jota minulla on ollut käytössä jo monta vuotta. Tykkään jauheen tuomasta hiukan anismaisesta aromista ja makeudesta. Makeus tulee lakritsijuuren sisältämästä glykyrritsiinistä, joka on moninkertaisesti makeampaa kuin sokeri. Sen ansiosta donitsitaikinaan tulee hiukan vähemmän sokeria kuin tavallisesti. Jos taas mietit mitä eroa on lakritsijauheella ja raakalakritsijauheella, niin raakalakritsijauhe on tuoksultaan ja maultaan voimakkaampi kuin lakritsijuurijauhe, ja sitä tarvitsee näin ollen käyttää vähemmän.

Ehkä nyt kun olen testannut maustetut versiot, voin kokeilla myös niitä ihan perinteisiä kaneli-sokerissa pyöriteltyjä. Ainiin ja oliko donitsit niin vaivalloisia tehdä kuin ajattelin? Eivät todellakaan!

Gluteenittomat lakritsidonitsit

14–16 kpl

2½ dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
¾ dl sokeria
1 rkl raakalakritsijauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1 tl psylliumia
1½ dl kuohukermaa (tai maitoa)
50 g voita
2 kananmunaa

pinnalle (noin määrät):
75 g voita
¾ dl sokeria
1 tl raakalakritsijauhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita kulhossa munat, kerma ja sulatettu voi. Kaada kuivien ainesten joukkoon, ja sekoita hyvin, mutta älä vaivaa taikinaa.

Kaavi taikina pursotuspussiin. Voitele donitsivuoka ja pursota tai nostele taikina donitsipellin koloihin puoleen väliin asti.

Paistaa 200 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes donitsit ovat saaneet hieman väriä.

Yhdistä sokeri ja lakritsijauhe. Kumoa muutaman minuutin ajan jäähtyneet donitsit pois vuoasta. Pyöräytä ne ensin sulatetussa voissa ja sen jälkeen lakritsi-sokerissa.

Donitsit ovat parhaimmillaan samana päivänä. Ne säilyvät kyllä myös seuraavaan päivään, mutta pinnan sokeri kostuu helposti.

Tomaatti-fetapiirakka

Tomaatti-fetapiirakka on ollut yksi suosikkipiirakoistani jo pitkään, ja tein sitä muun muassa ylioppilasjuhliini 12 vuotta sitten. Valmistan suolaisia piirakoita kohtalaisen usein, ja tämä on yleensä yksi kolmesta vaihtoehdosta yhdessä juusto-pekonipiirakan ja feta-pinaattipiirakan kanssa. Kaikkia näitä kolmea yhdistää super hyvän maun lisäksi vaivattomuus.

Ennen gluteenittomaan ruokavalioon siirtymistä käytin piirakkataikinana lähes poikkeuksetta valmista taikinaa. Niistä suosikkini on Pirkan piirakkataikina, josta teki mieli leipoa suolaisia keksejä, koska se on niin hyvää. Gluteenittomuus on hiukan muuttanut ruoanlaittoa ja etenkin leipomista, ja teen nykyisin taikinan itse, eikä se nyt niin kovin vaivalloista ole :) Jauhoina käytän vaihdellen joko valmista jauhoseosta tai kaapista löytyviä erilaisia jauhopussien jämiä. Yleisimmin käytössä on tattari, riisi, maissi ja kaura.

Itse piirakka valmistuu myös helposti. Tomaatteina kannattaa suosia kirsikkatomaatteja, koska niissä on vähemmän nestettä. Fetan voi murustella haluamallaan tyylillä, mutta kokemuksen kautta olen oppinut, että mitä pienempiä murut ovat sitä vähemmän niiden pinta kärähtää uunissa.

Mainitsinkin jo, että piirakoita valmistuu meillä melko säännöllisesti. Teen niitä lähes aina niin, että palan voi syödä eväänä töissä. Yhdestä pyöreästä piirakasta tulee lounas 3-4 hengelle, lisukesalaatin määrästä riippuen.

Tomaatti-fetapiirakka

8 palaa

pohja:
100 g voita
½ dl kermaviiliä
3 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
tai
1 pkt pakastepiirakkataikinaa

täyte:

2–3 rkl vihreää pestoa
200 g fetajuustoa
10 (noin 100 g) kirsikkatomaattia tai 2–3 isoa tomaattia
1½ dl kermaviiliä
1 kananmuna
1 tl timjamia
½ tl mustapippuria

Sulata voi ja yhdistä se kermaviilin kanssa. Lisää jauhot ja leivinjauhe, ja sekoita tasaiseksi. Painele voidellun tai leivinpaperoidun piirakkavuoan (halkaisija noin 26 cm) pohjalle ja reunoille.

Lusikoi taikinan päälle pestoa. Murustele feta. Tämä hoituu näppärästi haarukalla kulhossa, mutta onnistuu myös käsin. Lohko tomaatit. Levitä feta ja tomaatit taikinan päälle.

Yhdistä täytteen kermaviili, kananmuna ja mausteet. Sekoita huolellisesti ja kaada seos tasaisesti täytteiden päälle.

Paista piirakkaa uunissa 175 asteessa noin 30–35 minuuttia.

Anna jäähtyä ja leikkaa paloiksi. Tarjoile sellaisenaan tai salaatin kanssa.

Gluteenittomat tattarilastut

Olen ollut nyt noin puolitoista vuotta (lähes) ilman vehnää. Siedän todella pieniä määriä hyvin epäsäännöllisesti käytettynä, mutta voin paremmin, kun pyrin välttämään sen käyttöä. Vehnättömyys on hiukan huomaamattani vähentänyt leivän syöntiäni, vaikka 100 % kauraleipä ja jopa osa täysin gluteenittomistakin leivistä on hyviä. Olen jo tottunut leivän syönnin vähyyteen, mutta havahduin jokin aika sitten pohtimaan kuidunsaantia, ja laskin keskiverto päivän kuitumäärän. Suositusten mukaan aikuisen olisi hyvä saada kuitua 25-35 grammaa päivässä, ja esimerkiksi Leipätietouden sivuilla voi testata omaa kuidunsaantia.

Monipuolinen marjoja, kasviksia ja viljoja sisältävä ruokavalio takaa yleensä melko hyvän kuitupitoisuuden päivään, mutta kun ruokavaliota joutuu rajaamaan, saattaa jokin osa-alue siitä kärsiä. Kuitua on helppo lisätä esimerkiksi erilaisilla kuitulisillä, ja syön kyllä muuten monipuolisesti, ja saan ravinnosta kuitua. Kaipaan kuitenkin toisinaan vaihtoehtoja riisikakuille, joita syön melko säännöllisesti - lähinnä koska ne ovat mielestäni hyviä. Niissä ei kuitenkaan ole juurikaan kuitua. Käytän paljon esimerkiksi Friggsin maissi- tai riisikakkuja, ja vaikka tällaisessa maissikakussa on 9,6 grammaa kuitua 100 grammassa, painaa kaksi maissikakkua kuitenkin vain 10 grammaa, eli kuitua on yhteensä vain 1 gramma.

Pidän näistä ruislastuista, ja olen jo jonkin aikaa miettinyt niiden muuntamista gluteenittomaksi. Voin käyttää jonkin verran ruista, mutta koska pidän myös tattarista, kokeilin rukiin korvaamista sillä. Gluteenittomien viljojen kuidun määrä on gluteenillisia pienempi, ja tattarin maku on myös jonkin verran ruista miedompi, mutta lastuista tuli kuitenkin sopivan maukkaita. Tattarilastuista tuli todella rapeita, ja kumina maistuu niissä riittävän miedosti. Jos et pidä kuminasta, voit jättää sen myös pois.

Paljonko tattarilastuissa sitten on kuitua? Käyttämieni tuotteiden ravintosisällön mukaan laskettuna koko taikinan kuitumäärä on noin 36,5 grammaa. Yhdessä palassa on siis hiukan alle 1 gramma kuitua. Ei näitä syömällä päivän kuitumäärä täyty, mutta lastut ovat kuitenkin helppo ja näppärä tapa lisätä kuidunsaantia. Ja hyviäkin ne ovat!

Tattarilastut, gluteenittomat

noin 40 kpl

2½ dl kylmää vettä
1 tl psylliumia (käytin Finaxin)
1 tl murskattua kuminaa
1 tl suolaa
1 dl tattarileseitä (esim. Virtasalmen Viljatuote)
5 dl tattarijauhoja (esim. Myllyn paras)

Mittaa kulhoon kylmä vesi ja lisää psyllium. Sekoita huolellisesti ja anna psylliumin turvota 5 minuuttia. Lisää sitten suola, kumina, leseet ja tattarijauhot vähän kerrallaan. Aluksi hyvä sekoitusväline on vispilä, ja lopussa taikina kannattaa sekoittaa käsin. Sekoita, kunnes kaikki tattarijauho on taikinassa.

Nosta taikina alustalle, ja vaivaa sitä muutama minuutti.

Jaa taikina kahteen osaan. Ripottele leivinpaperille hiukan tattarijauhoja, ja kauli taikina sitten suoraan leivinpaperin päällä mahdollisimman ohueksi. Leikkaa taikinasta taikinapyörällä tai pizzaleikkurilla sopivan kokoiset palat.

Paista 225 asteessa noin 16-18 minuuttia, kunnes ne alkavat hieman ruskettua reunoista. Huom. jälkimmäinen pelti saattaa kypsyä nopeammin, kun taikina ehtii odotellessa hiukan kuivahtaa. Tarkkaile siis paiston loppuvaiheella, etteivät lastut pala.

Nauti tattarilastut sellaisenaan tai margariinilla voideltuna.

Pellillinen ennen paistoa

Kypsät tattarilastut

Englantilainen hedelmäkakku täytettynä

Huomasin Makeaa elämää pilvilinnassa -blogin Annan Instagramissa alkuvuodesta salaisen leipurihaasteen. Ideana oli lähettää paketti leivontarvikkeita salaiselle leipuriystävälle, ja vastavuoroisesti itse saa omalta salaiselta leipuriystävältä paketin. Haaste kuulosti kiinnostavalta, ja koska rakastan Australian MasterChefiä, tuli haasteesta mieleen myös mysteerilaatikkotehtävä.

Otin osaa haasteeseen, ja sain oman pakettini Marjolta Espanjasta asti! Olin ilmoittanut ruokavalioksi gluteenittoman, ja se oli huomioitu hyvin, ja kaikki paketin raaka-aineet olivat sopivia. Sain käytettyä lähes kaikkia raaka-aineita, ja lopuille löytyy varmasti käyttöä myöhemmin leivonnassa. Kuva koko paketin sisällöstä on postauksen lopussa.

Sain leivontaideani paketin papaijasta. Mietin missä niitä voisi käyttää, ja mieleeni tuli englantilainen hedelmäkakku. Perinteiseen versioon tulee muun muassa korintteja, mutta päätin soveltaa. En ole koskaan tehnyt tai edes syönyt kyseistä kakkua, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla, ja yhdistelin eri ohjeita. Päätin soveltaa oikein kunnolla, ja tein hedelmäkakusta täytekakun, jonka täytteen inspiraationa toimi paketin valkosuklaa. Soveltaminen kannatti, ja kakusta tuli todella hyvää! Kakku on hedelmäinen, pähkinäinen ja sopivan makea. Pähkinärouhe ja hedelmät tuovat kakkuun kivan suutuntuman.

Perinteisissä ohjeissa kakun hedelmät liotetaan joko brandyssa tai rommissa. En tahtonut kakusta alkoholilta maistuvaa, ja keitin papaijat ja rusinat appelsiinimehussa. Se yhdessä sitruuna-aromin kanssa teki lopputuloksesta kivan hedelmäisen. Paketissani oli mukana myös kvittenihilloa (tai -marmeladia). Kvitteni on päärynää muistuttava hedelmä, ja mielestäni hillo maistui päärynältä, ja siksi ohjeessa neuvotaan käyttämään päärynähilloa. Jos löydät kaupasta kvittenihilloa, voit käyttää myös sitä.

Kakkutaikina on aika raskasta, eikä juuri kohoa uunissa. Suosittelen käyttämään 15 cm kakkuvuokaa, jolloin kakku on helpompi leikata kerroksiin. Minulla oli käytettävissä vain 18 cm vuoka, ja kakku onnistuu silläkin. Lopputulos on vain hiukan matalampi ja haastavampi leikata tasaisiin kerroksiin.

Englantilainen hedelmäkakku täytettynä, gluteeniton

8-10 palaa

Hedelmät:

150 g kuivattua papaijaa
50 g rusinoita
2 dl appelsiinimehua

Kakku:
100 g pehmeää voita
2/3 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
½ tl sitruuna-aromia tai 1 tl sitruunan mehua
1½ dl hienoa riisijauhoa (esim. Virtasalmen Viljatuote)
3 rkl mantelijauhoa
1½ tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
¼ tl inkivääriä
ripaus suolaa
50 g pekaanipähkinöitä

Valkosuklaatäyte:
125 g maustamatonta tuorejuustoa
130 g valkosuklaata
2 dl kuohu- tai vispikermaa

Lisäksi:
150 g päärynähilloa (esimerkiksi St.Dalfour)
15 g valkosuklaa koristeluun

Leikkaa papaijat pieniksi kuutioiksi (onnistuu helpoiten saksilla). Laita ne kattilaan rusinoiden kanssa. Mittaa joukkoon appelsiinimehu. Kiehauta ja anna jäähtyä vähintään muutama tunti.

Rouhi pekaanipähkinät.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää joukkoon sitruuna-aromi tai sitruunamehu ja hyvin valutetut hedelmät. Yhdistä kuivat aineet ja pähkinärouhe keskenään, lisää taikinaan ja kääntele tasaiseksi taikinaksi.

Vuoraa halkaisijaltaan 15-18 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Voitele vuoan reunat ja korppujauhota ne. Kaada taikina vuokaan ja levitä tasaiseksi. Paista 175 asteessa noin 50 minuuttia, tai kunnes tikkuun ei tartu raakaa taikinaa.

Anna kakun jäähtyä kunnolla ennen vuoasta irrottamista. Kääri jäähtynyt kakku kelmuun ja laita vuorokaudeksi jääkaappiin.

Tee täyte. Sulata valkosuklaa ja anna sen jäähtyä noin 10 minuuttia. Sekoita hiukan jäähtynyt valkosuklaa tuorejuuston kanssa käsivatkaimella. Vatkaa kerma vaahdoksi ja kääntele suklaaseokseen.

Halkaise kakku 2-3 osaan.

Levitä puolet päärynähillosta alimman kakkupohjan päälle. Levitä sitten noin ¼ osa valkosuklaatäytteestä tasaisesti pohjan päälle. Nosta seuraava kakkukerros päälle, ja paina kevyesti tasaiseksi. Lisää loput hillosta ja ¼ osa valkosuklaatäytteestä.

Nosta kansi päälle, ja paina kevyesti. Pursota noin ¼ osa valkosuklaatäytteestä kakun reunoille ja loput kakun päälle. Levitä tasaiseksi. Koristele halutessasi esimerkiksi valkosuklaarouheella.

Salaisen leipurihaasteen paketin sisältö

Savutofukiusaus

Olen miettinyt savutofukiusauksen tekemistä jo pitkään, mutta se on aina kuitenkin unohtunut. Nyt muistin sen taas, ja enää se ei pääse unohtumaan. Kiusaus on nimittäin todella helppo valmistaa, ja sen aineksia voi olla kotona aina. Perunasuikaleet säilyvät pakastimessa lähes ikuisesti, ja tofussakin on yleensä päiväystä ainakin kuukaudeksi eteenpäin. Käytin tällä kertaa kiusaukseen pelkkää pakasteperunaa, mutta voit halutessasi korvata sen ja kevätsipulit peruna-sipulisekoituksella.

Suosikkitofuni on Lidlin luomutofu. Sekä maustamaton että savutofu myydään 200 gramman pakkauksissa, ja hinta on vain noin 1,30 euroa. Koostumus on kiinteämpi kuin esimerkiksi Jalotofun tofuissa. Voit kuitenkin valita minkä tahansa (kylmä)savutofun.

Murensin tofun kiusaukseen haarukalla. Näin lopputulos kypsässä kiusauksessa tuntuu ja näyttää kuutioitua enemmän savukalalta. Jos en olisi itse tehnyt ruokaa, en olisi välttämättä huomannut, että kyseessä on tofukiusaus, eikä esimerkiksi savusiikakiusaus. En kuitenkaan erityisesti pyri saamaan kasvisruoasta liha- tai kalaruokaa imitoivaa, mutta toisinaan on hauska huijata aivoja. Oikeilla mausteilla ja kypsynnyksellä sekä kasvis- että liharuoka ovat yhtä hyviä.

Savutofukiusaus

4-5 annosta

400 g savutofua
500 g perunasuikaleita (pakaste)
200 g kesäkurpitsaa
2-3 kevätsipulia
2½ dl ruokakermaa
1 tl suolaa
valkopippuria
mustapippuria
öljyä vuoan voitelemiseen
(tilliä)

Viipaloi savutofu, ja painele viipaleet kuiviksi talouspaperilla tai keittiöpyyhkeellä. Murustele tofu haarukalla.

Huuhtele kesäkurpitsa ja pilko se kuutioiksi. Hienonna kevätsipulit.

Öljyä uunivuoka. Lisää vuokaan perunasuikaleet, murusteltu tofu, kesäkurpitsa ja kevätsipulit. Halutessasi leikkaa joukkoon myös tilliä. Lisää mausteet, ja sekoita kaikki huolellisesti sekaisin. Kaada lopuksi päälle ruokakerma.

Paista savutofukiusausta 200 asteessa noin 50-60 minuuttia. Peitä tarvittaessa paiston loppuvaiheessa foliolla, mikäli pinta ruskistuu liikaa.

Tarjoile salaatin kera.

Kalacurry seitistä

Erilaiset curryt ovat mainiota talviruokaa. Curryyn saa helposti väriä ja makua, ja niihin on helppo käyttää erilaisia kasviksia. Meillä tyypillisesti curryyn tulee tofua/kanaa/quornia ja kasviksia, usein punaista currytahnaa ja lähes aina kookosmaitoa. Hyvä esimerkki on tämä kookosbroilerikastike.

Toisinaan helpolle peruscurrylle kaipaa kuitenkin vaihtelua, ja silloin käytän proteiinina seitiä. Seiti on hiukan aliarvostettu kala. Se on kyllä mietoa, ja jopa hiukan mitäänsanomatonta. En käyttäisi sitä kalakeitossa ainoana kalana, mutta esimerkiksi itse tehdyissä kalapuikoissa sen mieto maku on omiaan. MSC-merkitty alaskanseiti on vastuullinen valinta, ja se on myös edullinen raaka-aine. Pakasteseiti maksaa noin 3 € / 400 grammaa, ja sitä saa lähes varmasti jokaisesta kaupasta.

En siis välttämättä pidä seitistä kalakeitossa, mutta riittävästi maustettuna se toimii curryssa varsin hyvin. 100 grammassa seitiä on yllättävän paljon proteiinia, jopa 17 grammaa, jonka ansiosta on oikein hyvä pääraaka-aine curryyn. Kasviksena on tällä kertaa vain kesäkurpitsa, mutta sen tilalle tai lisäksi sopii myös kukkakaali. Curry maustetaan maustekaapin melko perus mausteilla, eikä kaupasta tarvitse ostaa edes maustekastikkeita.

Keltainen kalacurry seitistä

neljälle

400 g pakasteseitiä (msc-sertifioitua)
1 rkl limen mehua
2 cm pala tuoretta inkivääriä
2 kevätsipulia
1 punainen chilipalko
1 pieni kesäkurpitsa
2 rkl öljyä
2 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
½ tl kurkumaa
3 rkl tomaattipyreetä
1 tlk kookosmaitoa (400 ml)
½ dl vettä
1 kasvisliemikuutio

(½ tl suolaa)

Ota seiti jääkaappiin sulamaan noin 6–8 tunniksi tai esimerkiksi yön yli. Paloittele kohmeiset kalat ja kaada päälle limestä puristettu mehu. Siirrä sivuun maustumaan muiden esivalmisteluiden ajaksi.

Hienonna kevätsipulit ja inkivääri. Halkaise chili, poista halutessasi siemenet ja viipaloi. Leikkaa huuhdeltu kesäkurpitsa kuutioiksi.

Kuumenna öljy paistokasarissa tai syvässä pannussa. Lisää kevätsipuli, inkivääri, chili ja mausteet. Paista muutama minuutti, ja lisää tomaattipyree.

Lisää pannulle kookosmaito ja vesi (huuhdo sillä purkki). Murenna sekaan liemikuutio ja kuumenna kastike kiehuvaksi.

Lisää kiehuvaan curryyn kesäkurpitsa ja seiti. Anna kiehua noin 5 minuuttia, kunnes kasvikset ja kala ovat kypsiä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoa kalacurryn kanssa keitettyä riisiä tai esimerkiksi höyrytettyä kukkakaalia.

Glögi-pannacottapiiras

Jouluaatto on jo ylihuomenna. Mietitkö vielä mitä tänä vuonna herkuttelisi joulun kahvipöydässä? Joulun klassikkokakku on glögijuustokakku, mutta se on juustokakun valmistuksen osalta hiukan vaivalloinen. Tai ei vaivalloinen, mutta monivaiheinen, ja tiskiä syntyy paljon. Mietin miten klassikkoherkkua voisi hiukan nopeuttaa ja helpottaa, kun jouluna on monesti muutenkin paljon tekemistä.
 
Päädyin muokkaamaan ohjetta, ja lopputuloksena on glögi-pannacottapiiras. Pohjaksi tulee perinteiseen tapaan piparkakkuja. Vaalea kerros on helposti valmistuva, hiukan vaniljainen pannacotta. Päälle tulee glögikiille, ja koska piirakka on valmiina niin kauniin punainen, ei se mielestäni tarvitse edes koristeluita. Hyytymiseen kuluu aikaa, mutta työvaiheet ovat nopeita.

Piirakka valmistuu ilman stressiä, kun on muutaman kohdan kanssa tarkkana. Sekä pannacotta että kiille hyydytetään liivatteella. Liivatteiden annetaan pehmentyä runsaassa kylmässä vedessä vähintään 5 minuuttia, mutta 10 minuuttia takaa varmasti pehmeät liivatteet. Puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois, ja sekoita ne huolellisesti kuumaan nesteeseen. Pannacottan tulee olla kunnolla hyytynyt, ennen kiilteen lisäämistä. Kiilteen kannattaa antaa jäähtyä noin huoneenlämpöiseksi, ja kun sen lusikoi pannacottan päälle, ei se valu pannacottan alle.

Lopputuloksena on melko pienellä vaivalla, ilman monimutkaisia raaka-aineita syntyvä sopivan makea joulupöydän herkku!

Glögi-pannacottapiiras

kuudelle

pohja:
120 g (gluteenittomia) piparkakkuja
50 g voita

pannacotta:
2 liivatetta (á 2 g)
3,3 dl kuohukermaa
1 rkl sokeria
½ tl vaniljasokeria

glögikiille:
2 liivatelehteä (á 2 g)
1 dl glögitiivistettä
½ dl vettä

(halutessasi tippa punaista elintarvikeväriä)

Murskaa pohjan piparit monitoimikoneen kulhossa tai kaulimella paksussa pussissa. Sulata voi ja lisää se piparimurun joukkoon.

Vuoraa 18 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Painele piparimuru vuoan pohjalle ja noin 3-4 cm reunoille. Laita jääkaappiin odottamaan.

Laita liivatelehdet pehmenemään kylmään veteen 5-10 minuutiksi.

Kaada kerma kattilaan. Lisää sokerit ja kuumenna kunnes kerma kiehahtaa. Ota kattila liedeltä ja lisää liotetut, puristetut liivatteet. Kaada pannacotta varovaisesti piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa noin 2-3 tuntia tai pidempään. 

Liota kiillettä varten liivatteita 5-10 minuuttia kylmässä vedessä. Kiehauta vesi kattilassa. Liuota hyvin puristetut liivatteet veteen ja sekoita huolellisesti. Kaada liivateseos ohuena nauhana glögitiivisteen joukkoon samalla sekoittaen. (Lisää halutessasi tippa punaista elintarvikeväriä.)

Anna seoksen jäähtyä huoneenlämmössä noin 10-15 minuuttia. Lusikoi sitten kiille pannacottan päälle varovaisesti. Älä kaada, tai kiille saattaa valua tortun pohjalle.

Anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli.

Hyvää joulua!

Punajuuri-sinihomejuustovuoka

Punajuuri-sinihomejuustovuoka tai -laatikko on klassikko, joka toimii vuodesta toiseen. Aromaattinen sinihomejuusto toimii loistavasti makeahkon punajuuren kanssa. Toinen toimiva klassikko makupari on sinihomejuusto ja omena, ja tässä reseptissä yhdistin nämä kaikki kolme.

Punajuuri-sinihomejuustovuokaan tulee siis punajuuria, sinihomejuustoa ja omenaa. Raaka-aineet viipaloidaan ja asetellaan vuokaan ratatouillen tyylisesti pystyyn. Vuokaan kaadetaan lisäksi ruokakermaa, ja tunnin päästä uunista leijailee vastustamattoman ihana tuoksu.

Käytin omenana makeahkoa Golden Delicious -omenaa, mutta varmasti yhtä hyvin toimii happamampikin omena, esimerkiksi Granny Smith. Sinihomejuusto oli tällä kertaa perinteinen Valion Aura. Toinen sinihomejuustosuosikkini on Lidlin sinihomejuusto, jonka tunnistaa samanlaisesta pakkauksesta kuin missä Aura myydään. Lidlin sinihomejuuston maku on erittäin hyvä, eikä yhtään kitkerä, niin kuin monissa muissa ”halpisjuustoissa”.

Punajuuri-sinihomejuustovuoka

neljälle

350-400 g (4 kpl) punajuurta
2 keskikokoista omenaa
170 g sinihomejuustoa
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
(suolaa)

Kuori raa’at punajuuret ja viipaloi ne ohuiksi siivuiksi. Lohko omenat 4 osaan, kuori ja viipaloi. Viipaloi tai murustele sinihomejuusto.

Öljyä noin 1,5 litran kokoinen leipävuoka tai muu vastaava pienehkö vuoka. Lado viipaleet pystysuoraan. Helpoiten tämä onnistuu, kun otat vuoan käteen, ja pidät sitä kallellaan. Mikäli punajuuria tai sinihomejuustoa jää ylimääräistä, voit painella ne sopiviin koloihin.

Rouhi vuokaan mustapippuria ja hiukan suolaa. Kaada sitten päälle ruokakerma.

Paista vuokaa 200 asteessa noin tunti. Peitä vuoka tarvittaessa foliolla, mikäli pinta alkaa ruskistua liikaa.

Tarjoile esimerkiksi osana jouluruokaa.

Piparkakku-puolukkapiirakka

Kalenteri on kääntynyt joulukuun puolelle, ja resepteissä jatkuu jouluiset maut. Tällä kertaa tarjolla on puolukkapiirakka, jonka pohjataikina ja muruseos maustetaan piparkakkumausteella. Piirakasta ei tule liian makea, vaan puolukat tekevät siitä juuri sopivan raikkaan. Mikäli pidät todella makeasta, voi kermaviilitäytteeseen laittaa hiukan lisää sokeria.

Ohje on gluteeniton, enkä ole sitä gluteenillisena testannut. Käytän itse gluteenittomassa leivonnassa mieluummin eri jauhoja kuin valmiita jauhosekoituksia. Suosin pääasiassa riisiä, kauraa, maissia, mantelia ja tattaria, mutta käytän myös teffiä. Jos et juuri leivo tai tarvitse jauhoja ruoanlaitossa, etkä halua ostaa useampaa erilaista jauhoa, voit hyvin korvata ne valmiilla jauhoseoksella. Tässä käyttäisin Virtasalmen Viljatuotteen tummaa jauhoseosta tai kaurajauhoseosta tai Semper fin mixiä (maku saattaa olla hiukan miedompi ja piirakan väri vaaleampi). Jos käytät jauhoseosta, jossa on lisättynä psylliumia, voit jättää myös sen pois taikinasta.

Käytin pohjataikinassa ja muruseoksessa riisijauhoja ja teffjauhoja, ja pohjassa lisäksi mantelijauhoa. Riisijauhoksi kannattaa valita hieno riisijauho, jota löytyy esimerkiksi Risentalta ja Virtasalmen viljatuotteelta. Olen käyttänyt molempia, ja ne toimivat hyvin. Entäpä teffjauho, kuulostaako oudolta? Teff on luontaisesti gluteeniton afrikkalainen viljakasvi, jonka siemenistä jauhamalla saadaan ravinteikasta jauhoa. Siinä on kuitua keskimäärin 6-7 g / 100 g, ja proteiinia 10-12 g / 100 g. Teffiä löytyy ainakin Virtasalmen Viljatuotteelta, Risentalta, Foodinilta ja Jytteltä. Olen käyttänyt näistä kahta ensimmäistä, ja molemmat ovat mielestäni hyviä. Mantelijauho tuo (voin lisäksi) pohjaan sopivasti rasvaa, minkä ansiosta pohja on mehevä, eikä gluteenittomille leivonnaisille tyypillisen kuiva.

Valitsin teffjauhoksi Virtasalmen Viljatuotteen tumman tef-täysjyväjauhon. Sen väri on hiukan tummempi kuin esimerkiksi Risentalla, mikä sopii tähän mainiosti. Pohjataikina ja muruseos maustetaan piparkakkumausteella, ja teffjauhojen ansiosta valmis piirakka näyttää ja maistuu pehmeältä piparkakkutaikinalta. Super hyvältä siis!

Piparkakku-puolukkapiirakka, gluteeniton

pohja:
100 g voita
¾ dl fariinisokeria
½ dl teffjauhoa
1½ dl hienoa riisijauhoa
½ tl psylliumia

½ dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 rkl piparkakkumaustetta
1 kananmuna

kermaviilitäyte:
200 g kermaviiliä
1 kananmuna
½ dl fariinisokeria

muruseos:
50 g voita
½ dl fariinisokeria
½ dl teffjauhoa
½ dl hienoa riisijauhoa
½ rkl piparkakkumaustetta

200 g puolukoita (pakaste)

Sekoita pohjan kuivat ainekset keskenään kulhossa. Nypi joukkoon pehmeä voi. Lisää lopuksi kananmuna ja sekoita tasaiseksi.

Laita leivinpaperi piirakkavuoan (Ø 25 cm) pohjalle ja reunoille. Painele taikina tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja jääkaappiin hetkeksi odottamaan.

Yhdistä kermaviilitäytteen ainekset keskenään. Tee sitten muruseos. Yhdistä seoksen kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon kuutioitu voi. Nypi murumaiseksi.

Ota piirakkapohja jääkaapista, ja levitä kermaviilitäyte pohjan päälle. Lisää sitten puolukat tasaisesti. Ripottele lopuksi pinnalle muruseos.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30–35 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä jääkaappiin. Piirakka on parasta seuraavana päivänä tai kunnolla jäähtyneenä.

Glögijäätelö

Jouluaattoon on vielä hiukan vajaa kuukausi aikaa, mutta mieleni tekisi kuitenkin jo jouluttaa. Kuuntelen jo jouluradiota lähes päivittäin, ja olen laittanut sekä kausivalot parvekkeelle että joulutähden ikkunalle. Haaveilen myös pipareiden leipomisesta ja joulukoristeiden kaivamisesta. Maltan kuitenkin mieleni vielä hetken aikaa, koska olen kuitenkin aloittanut joulun odotuksen pienillä askelilla. Yksi niistä on jäätelö.

Jäätelöä marraskuussa, miten se liittyy jouluun? Glögin avulla tietysti! Olen vuosien aikana jakanut useampia glögiteemaisia reseptejä, ja tänään vuorossa on glögijäätelö. Syyskuu oli poikkeuksellisen lämmin, ja mieleni teki todella paljon jäätelöä. Samaan aikaan glögiuutuudet olivat pinnalla, ja haaveilin myös glögistä. Niinpä yhdistin nämä kaksi (kyllä, jo syyskuussa), ja lopputulos oli juuri niin hyvä kuin toivoinkin.

Glögijäätelön pohja on sama kuin vegaanisessa jäätelössä. Lisäsin kuitenkin myös tavallisen kondensoidusta maidosta tehtävän version ohjeen. Sitä en ole nyt tässä jäätelössä testannut, mutta en näe syytä miksi se ei toimisi. Jäätelöpohja maustetaan glögisiirapilla ja kanelilla, ja lopputulos on marjaisen ja hiukan piparisen jouluinen.

Olet ehkä huomannut glögipullon kyljessä olevan ohjeen glögin kuumentamisesta, ja mietit samaa kuin minä, että saako sitä kuumentaa kiehuvaksi. En löytänyt muuta syytä keittämättömyydelle kuin mahdollisen maun muuttumisen. Kysyin asiaa Marlillta, ja kuluttajapalvelusta vastattiin, että keittäminen on turvallista, kun käytössä on metallinen kattila, ja kaikkea kuparista tulee välttää. Glögiä ei myöskään saa keittää vedenkeittimessä.

Glögijäätelö

Maidoton glögijäätelö:
1 prk (320 g) kondensoitua kookosmaitoa
2 prk (á 250 ml) soijavispiä
1 tl kanelia

1 dl glögisiirappia (ohje alla) 

tai

Glögijäätelö maidosta:
1 prk (397 g) kondensoitua maitoa
2 prk (á 250 ml) vispikermaa

1 tl kanelia

1 dl glögisiirappia

Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Sekoita purkki kondensoitua (kookos)maitoa kerman sekaan. Vatkaa kunnes massa on kuohkeaa.

Lisää jäätelömassaan noin ½ dl glögisiirappia ja kaneli ja sekoita hiukan. Kaada noin kolmannes jäätelömassasta pakasterasiaan, ja lusikoi sitten glögisiirappia massan päälle raidoiksi. Toista kahdesti niin, että päällimmäiseksi jää glögiraidat.

Laita jäätelö pakastimeen jähmettymään noin vuorokaudeksi.

Glögisiirappi

1 dl Marli Glögitiivistettä
¾ dl sokeria
1-2 rkl vettä

Mittaa ainekset teräskattilaan ja keitä miedolla lämmöllä noin 20-25 minuuttia, kunnes osa nesteestä on haihtunut. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja siirrä jääkaappiin.

Valmista siirappia tulee reilu desilitra.