tiistai 1. helmikuuta 2022

Maapähkinävoigranola

Granola on näppärä tapa lisätä päivään kuituja ja ateriaan proteiinia. Teen granolaa yleensä itse, mutta ostan myös kaupasta toisinaan valmiita. Valmiissa granolassa tai myslissä on kuitenkin monesti haasteena sokerin määrä, ja yhtä usein omalle vatsalle sopimattomat raaka-aineet. Itse tehtynä saa juuri sellaisen lopputuloksen, joka itselle parhaiten sopii.

Olen jo pitkään käyttänyt tätä samaa hyvää ohjetta. Olen vaihdellut pähkinöitä ja muita täytteitä kulloinkin kaapissa olevien raaka-aineiden mukaisesti, mutta aloin kuitenkin kaivata lopputulokseen vaihtelua, ja hiukan lisää proteiinia. Päätin kokeilla maapähkinävoin lisäämistä, ja lopputulos toimii oikein mainiosti.

Maapähkinävoiksi kannattaa ehdottomasti valita sokeriton versio. Niitä on markkinoilla runsaasti erilaisia, mutta purkkia valitessa kannattaa kuitenkin aina tarkistaa sisällysluettelo. Makeutta granola saa vaahterasiirapista, jota tulee maltillisesti vain kaksi ruokalusikallista. Maapähkinävoin ja vaahterasiirapin lisäksi granolaan tulee öljyä. Itse käytän yleensä oliiviöljyä, mutta rypsiöljy toimii yhtä hyvin.

Rakennetta, makua ja proteiinia granola saa kaurahiutaleista ja pähkinöistä. Pähkinöistä suosikkejani ovat pekaani- ja saksanpähkinä, sekä mantelit. Manteleita etenkin saa yleensä kohtalaisen edullisesti. Pähkinöitä edullisempia ovat siemenet. Niissä on pähkinöiden tapaan hyvä koostumus energiaa, proteiinia, rasvoja ja kuitua. Käytän itse eniten auringonkukan- ja chia-siemeniä. 

proteiinigranola
mysli

Maapähkinävoigranola

noin 1,2 litraa

¾ dl maapähkinävoita (sokeriton)
½ dl öljyä
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl vettä
1 tl kanelia
2 dl auringonkukansiemeniä
1-2 dl rouhittuja pähkinöitä
4 dl isoja kaurahiutaleita (esim. Myllyn Paras tai Elovena gluteeniton)
3 dl kaurahiutaleita (tarvittaessa gluteeniton)

paiston jälkeen halutessasi:
1-2 dl kuivattuja hedelmiä tai marjoja

Yhdistä maapähkinävoi, öljy, vesi, vaahterasiirappi ja kaneli hyvin keskenään. Rouhi pähkinät, ja lisää ne yhdessä siementen ja kaurahiutaleiden kanssa seokseen. Sekoita huolellisesti.

Kaada seos uunipellille ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Paahda granolaa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Sekoita kerran paistamisen aikana.

Anna granolan jäähtyä kunnolla, ja lisää sitten halutessasi kuivattuja hedelmiä tai marjoja.

Proteiinimääriä:

Maapähkinävoissa on keskimäärin noin 26 g proteiinia 100 grammassa, ja 1 desilitra painaa noin 100 grammaa. Koko granolamäärään tulee maapähkinävoista siis noin 19 grammaa proteiinia. 

7 desistä kaurahiutaleita tulee koko granolaan proteiinia noin 37 grammaa, ja 2 desilitrasta auringonkukansiemeniä 32 grammaa.

Pähkinöissä onkin paljon valinnanvaraa, ja voit valita makuusi sopivat. Proteiinimäärissä on hiukan eroja, ja esimerkiksi 1 desilitrassa:
manteleita on 17 g proteiinia
maapähkinässä 18 g, 
saksanpähkinässä 9 g,
hasselpähkinässä 9 g ja 
cashewpähkinässä 12 g

maanantai 20. joulukuuta 2021

Piparipannacotta

Piparipannacotta, eikö kuulostakin joulun parhaalta jälkiruoalta? Niinpä, sitä se myös on! Pannacotta sopii joulun aikaan mainiosti. Se valmistuu lyhyen aktiivisen vaiheen jälkeen itsekseen, ja voit tehdä sen jääkaappiin jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

Piparipannacotta saa makunsa sekä piparkakkumausteesta että pipareista. Mikäli kaapissasi ei ole piparkakkumaustetta, voi sen jättää pois, piparit tuovat kyllä riittävästi jouluista makua. Piparkakut murskataan annoskulhojen pohjalle, ja tämä vaihe kannattaa tehdä huolellisesti. Isommat palat ovat kevyitä, ja nousevat helposti pannacottan pinnalle. Makuun tämä ei vaikuta, mutta ulkonäköön kyllä.

Muita haastavia vaiheita pannacottassa ei olekaan, eli tämä jälkiruoka ei aiheuta jouluun kriisejä. Vain hyvää mieltä ja makua!


Piparipannacotta

kahdelle

1 liivatelehti
2 dl kuohukermaa
½ dl maitoa
1 ½ rkl sokeria
¼ tl piparkakkumaustetta
3-4 piparkakkua (tarvittaessa gluteenittomia)

Laita liivatelehti runsaaseen kylmään veteen pehmenemään.

Mittaa kattilaan kerma, maito, sokeri ja piparkakkumauste. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua muutama minuutti.

Puristele liivatelehdestä vesi pois, ja lisää se kerman joukkoon hyvin sekoittaen. Siirrä kattila pois liedeltä, ja anna pannacottan jäähtyä hetki.

Murskaa piparkakut pussissa esimerkiksi kaulimen avulla. Jaa piparimuru kahden annoskulhon pohjalle. Lusikoi päälle muutama lusikallinen pannacottaseosta; tämä sitoo piparimurun annoksen pohjalle. Anna jäähtyä noin 5 minuuttia. Lusikoi sitten varovaisesti loput pannacottasta kulhoihin.

Siirrä pannacotta jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Koristele piparkakuilla ennen tarjoilua.

torstai 2. joulukuuta 2021

Gluteenittomat riisipiirakat

Karjalanpiirakat ovat näppärä aamu- tai välipala kaupasta mukaan napattuna. Ne ovat hyviä kylmänä ja kuumana, voilla tai munavoilla. Parhaalta maistuu tietysti aito, juuri uunista tullut karjalanpiirakka. Entäpä kun kuoritaikinaan ei voikaan käyttää ruista? Silloin kehiin astuu tattari.

Tattari on happamahko luontaisesti gluteeniton jauho. Itse pidän sen mausta, ja se sopii gluteenittomiin riisipiirakoihin mainiosti. Tattari on jauhona yhtä sitkoton kuin ruis, joten leivontaominaisuudet ovat molemmissa samanlaiset. Tattarijauhojen lisäksi taikinaan tulee myös hiukan psylliumia, mikä tekee taikinasta mukavan käsitellä.

En ole kovinkaan kokenut piirakoiden rypyttäjä, mutta en ota siitä stressiä. Olen tehnyt piirakoita vain itselleni, ja ajattelen että maku on tärkeämpää kuin ulkonäkö. Uuni myös korjaa ulkonäköä, eli vaikka uuniin menisi minkä näköisiä piirakoita tahansa, on lopputulos silti varmasti maukas ja ulkonäkökin unohtuu. Tekemällä myös oppii. Alla oleva ohje on Helsingin työväenopiston ruokakurssilta, ja opettaja neuvoi käyttämään rypytykseen pikkurillejä. Niillä on helppo painella kevyesti. Rohkeasti siis kokeilemaan, yllätyt varmasti positiivisesti.

tattaripiirakat
gluteenittomat karjalanpiirakat

Gluteenittomat riisipiirakat tattarijauhoista

noin 20 kpl

1 annos riisipuuroa (ohje alla)
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
2 tl psylliumia (esim. Finax)
3 dl hienoa tattarijauhoa (Virtasalmen Viljatuote)

riisipuuro:
2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l (täys)maitoa
¾ tl suolaa
1 kananmuna

voiteluun:
50 g voita

Keitä puuro pakkauksen ohjeen mukaan. Jäähdytä hyvin ja laita jääkaappiin odottamaan.

Notkista kylmä riisipuuro kananmunalla. Riko kananmuna puuron joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kananmuna estää puuroa kuohumasta uunissa.

Sekoita kylmään veteen suola ja psyllium. Anna turvota muutama minuuttia. Sekoita joukkoon tattarijauhoja pienissä erissä vispilällä koko ajan sekoittaen. Loppuvaiheessa voit sekoittaa taikinaa käsin. Valmis taikina on napakkaa, mutta ei kivikovaa. Jos taikina jää kulhon reunoihin tai käsiin kiinni, lisää hieman jauhoja.

Pyöritä taikinasta pöydällä tanko ja jaa se 20 palaan. Laita taikinapalat kelmun alle, jotta ne eivät kuivu.
Pulikoi yksi taikinapala kerrallaan piirakankuoreksi. Huolehdi että taikinan alla ja päällä on jauhoja ennen kuin pulikoit. Täytä taikinakuori riisipuurolla. Sopiva määrä on reilu ruokalusikallinen.

Käännä piirakankuoren pitkien sivujen reunoja hieman puurotäytteen päälle. Rypytä reunat keskeltä päätyä kohden. Vinkki: parhaiten tämä onnistuu pikkusormilla kevyesti painellen.

Paista piirakoita uunissa 250 asteessa noin 15-20 minuuttia. Voitele piirakat heti uunista ottamisen jälkeen voisulalla.

Piirakat juuri uunista tulleina ennen voitelua

tiistai 6. heinäkuuta 2021

Manoffee, eli mansikka-kinuskipiirakka

Manoffee on banaanisen banoffeen mansikkainen satokausisisko. Sen raaka-aineet ovat muuten samat kuin banoffeessa, mutta banaanin tilalle tulee mansikoita. Mansikoiden satokausi on parhaimmillaan juuri nyt, ja kuuman alkukesän vuoksi sato on tavanomaista aikaisemmassa vaiheessa, ja todennäköisesti myös lyhyempi. Herkuista kannattaa siis nauttia pian!

Banoffee on minulle vain hiukan tuttu jälkiruoka. Olen syönyt sitä muistaakseni vain kerran, mutta en juuri pitänyt siitä. En ole banaanin suurin ystävä, ja siksi kokonaisuus on makea ja no, liian banaaninen. Mansikka-versiossa on kuitenkin mansikoiden pieni kirpeys, joka taitaa kinuskin makeutta.

Tein piirakasta maidottoman ja gluteenittoman. Pohjaan tuli gluteenittomia digestive-keksejä ja margariinia. Kondensoidun maidon tilalla käytin kondensoitua kookosmaitoa, ja kerman korvasin kauravispillä. Koska kondensoitu kookosmaito on todella makeaa, ja kauravispissäkin on sokeria, en lisännyt piirakkaan muuta makeutusta.


Manoffee, eli mansikka-kinuskipiirakka


pohja:
200 g digestive-keksejä
100 g margariinia
täyte:
1 prk (á 320 g) kondensoitua kookosmaitoa
1 prk (250 ml) kauravispiä
noin 250 g mansikoita

Hienonna keksit ja sulata margariini. Yhdistä ainekset ja painele seos 26 cm kokoiseen piirakka- tai irtopohjavuokaan. Kaada päälle kondensoitu kookosmaito, ja laita pohja jääkaappiin jäähtymään noin puoleksi tunniksi.

Vaahdota kauravispi jämäkäksi vaahdoksi. Lisää halutessasi sokeria. Lusikoi kauravispivaahto pohjan päälle.

Viipaloi mansikat ja asettele ne vaahdon päälle.

Kuvassa piirakka puolitetuilla määrillä pienemmässä vuoassa

tiistai 15. kesäkuuta 2021

Kaurainen raparperipiirakka

Raparperi on minulle merkki keväästä. Se on kauden ensimmäisiä satoa tuottava vihannes, ennen kesän ihanaa marjasesonkia. Joka kevät raparperi kuitenkin pääsee yllättämään; kuinka jo maaliskuussa viimeisten lumien sulaessa maasta pilkistää pienet punaiset raparperin alut. Vaikka nyt eletäänkin jo kesäkuun puoliväliä, on raparperin sesonki vielä hyvän aikaa käynnissä. Hyvä niin, koska raparperiherkuthan maistuvat!

Olen tehnyt raparperipiirakkaa pari vuotta samalla ohjeella, mutta huomasin hiljattain, etten ole kirjoittanut sen reseptiä vielä tänne. Onneksi nyt ollaan kuitenkin vihdoin ohjeen äärellä. Maailma on täynnä hyviä piirakkaohjeita, joten mikä tekee tästä hyvän ja kokeilemisen arvoisen? Ainakin yksinkertaiset raaka-aineet, nopea valmistaminen sekä tietysti hyvä maku!

Alun perin käytin pohjaan kauran lisäksi vehnäjauhoja, mutta nykyisin teen piirakan gluteenittomana. Molemmilla jauhoilla tulee yhtä hyvä lopputulos. Mikäli teet piirakkaa keliaakikolle, valitse gluteeniton kaura. Sokerina käytin pitkään tavallista hienoa sokeria, mutta kun sitä kerran ei kaapissa ollutkaan, laitoin tilalle fariinisokeria. Se toimikin loistavasti, joten suosittelen käyttämään sitä - lopputulos on ihanan kinuskinen. Ei piirakka silti huonoa ole valkoisesta sokerista tehtynäkään.

Nyt kun olen herkutellut tällä piirakalla tänä vuonna jo kahdesti, mutta raparperia on kuitenkin vielä saatavilla, täytyy miettiä muitakin tapoja syödä sitä. Viikonloppuna onkin luvassa retkikeittimellä tehtävää raparperi-kaurapaistosta, ja taidanpa pian tehdä myös viime vuoden ohjeella raparperi-marenkipiirakkaa


Kaurainen raparperipiirakka


pohja:
130 g sulaa voita
2 dl kaurahiutaleita
1¾-2 dl gluteenitonta jauhoseosta (tai vehnäjauhoja)
1 dl fariinisokeria tai sokeria
1 tl leivinjauhetta

täyte:
300-350 g (noin 5 dl) raparperia
½ rkl perunajauhoja
ripaus kanelia

muruseos:
50 g sulaa voita
1 dl fariinisokeria tai sokeria
1½ dl kaurahiutaleita
1½ tl vaniljasokeria

Sulata voi. Lisää sekaan pohjan muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperoidun piirakkavuoan (⌀ noin 26-28 cm) pohjalle ja reunoille ohueksi kerrokseksi.

Huuhtele raparperin varret ja paloittele pieneksi. Yhdistä raparperi ja perunajauhot ja sekoita hyvin. Kaada raparperit pohjan päälle. Sirottele palojen päälle kanelia.

Sulata muruseoksen voi ja lisää muut aineet. Sekoita hyvin ja lusikoi piirakan päälle.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä hiukan ja tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

© Valmiiseen pöytään
Maira Gall