Vietin pääsiäisen jälkeisen viikonlopun keväisessä Lontoossa. Lontoo on valtava, monipuolinen ja tarjoilee varmasti jokaiselle mielekästä nähtävää ja tehtävää. Kaupunki on kohteena todella tuttu, toisin kuin vuoden takaisen kevään matkakohde
Berliini. Olen lomaillut Lontoossa useita kertoja, ja työskennellytkin hetken aikaa. Kaupunki on niin tuttu, että moni kysy, miksi aina vain jaksan siellä käydä. Rakkautta Lontooseen on vaikea selittää, niin kuin kai rakkautta monesti muutenkin. Lontooseen liittyy kuitenkin lukemattomia hyviä muistoja, ja siellä vierailu on kuin kävisi kahvilla hyvän ystävänsä luona; se hellii mieltä ja kieltä.
Nelipäiväinen matkamme oli hiukan erilainen, koska tällä kerralla mukaan pääsi myös anoppi ja puolison sisko. Anopille matka oli ensimmäinen ulkomaille suuntautuva. Lontoo tarjoili matkaajalle parastaan, ja aurinko paistoi ensimmäiset kolme päivää. Seurueesta lähes kaikki olivat enemmän tai vähemmän flunssaisia, mutta lämmössä kaupungin tutkiminen oli huomattavasti mukavampaa, kuin Lontoolle tyypillisessä sadesäässä. Viimeisen päivän kevyt sade ei pilannut tunnelmaa, kun päivän aktiviteetti oli sisätiloissa.
Aloitimme loman esittelemällä matkaseuralle päänähtävyydet: Buckinghamin palatsin, Big Benin (joka ikävä kyllä oli remontin vuoksi pussitettu) ja parlamenttitalon, London Eyen, Thamesin rannat, Trafalgar squaren ja Piccadilly Circuksen. Lounaalle kauniit puitteet tarjoili
Muriel’s Kitchen. Ruoka oli erinomaista, mutta aikaisen aamulennon vuoksi nälkä(kiukku) oli jo niin kova, että en ehtinyt napata ruoasta kuvaa :)
Toisena päivänä lompakko pääsi töihin, eli suuntasimme ostoksille. Lontoon kattavin ostoskatu on Oxford Street. Väenpaljous kadulla on melkoinen, mutta sen varrelta löytyy todella kattavasti kaikki ne liikkeet, joissa voi kuvitellakaan tahtovansa käydä. Kuljimme Tottenham Court Roadin metroasemalta länteen, aina Marble Archiin asti. Matkaa asemien välillä on vain noin kaksi kilometriä, mutta aikaa kului kyllä uskomattoman monta tuntia. Ostokset saa hoidettua kattavasti myös lähtemällä liikkeelle vasta Oxford Circuksen metroasemalta.
Uuvuttavan shoppailun lomassa lounasta löytyi
Honest Burgerista. Olen syönyt ketjun ravintolassa aiemminkin, ja muistelin burgereiden olevan hyviä. En ollut väärässä, sillä ruoka maittoi koko seurueelle. Hampurilaiset ovat keskihintaisia ja palvelu oli ripeää, vaikka ravintola olikin melkoisen täynnä.
Lompakko ei päässyt lepäämään vielä kolmantenakaan päivänä, kun suuntana oli Notting Hillin
Portobello Road Market. Tämä oli yksi matkan pääkohteista, sillä olemme monesti markkinoilla vieraillessa pohtineet, että vanhoista esineistä pitävä anoppi varmasti viihtyisi siellä. Uskoisin meidän olleen oikeassa, ja paikka tuntui olevan mieleinen. Portobello Road Market on auki maanantaista lauantaihin, mutta lauantai on viikon pääpäivä, jolloin tarjolla on kaikkea antiikin ja katuruoan väliltä. Noin puolentoista kilometrin katuosuudella on hirvittävän paljon ihmisiä, mutta tunnelta on huomattavasti rennompi kuin Oxford Streetin ostosmaniassa.
Lontoo on täynnä erilaisia markkinoita, ja joidenkin mielestä Portobello Road Market on tylsä, kallis ja vain turisteja varten järjestetty. Niin tai näin, itse pidän alueesta ja sen tunnelmasta. Ei käy myöskään käy kiistäminen, että kadun varrella on ehdottomasti yhdet Lontoon kauneimmista rakennuksista.
Antiikkimarkkinoilta suuntasimme Kensingtoniin. High Street Kensingtonin varrella on siellä asumisen aikana suosikeiksi muodostuneita liikkeitä, joista ehdottomasti maininnan ansaitsee
Whole Foods market. Tutkin matkoilla mielelläni paikallisia ruokakauppoja, ja kannan kotiin mitä hölmömpiä juttuja. Kaikista vierailemista ruokakaupoista Whole Foods on heittämällä inspiroivin ja kaunein, jossa olen käynyt. Vihannesosastolta tekisi mieli ostaa kaikki, ja saattaapa olla, että päädyin tällä kerralla kantamaan matkalaukussani violetteja tomaatteja.
Kensingtonista matka jatkui
Holland Parkiin. Holland Parkin koirista, ja muutenkin matkan koirakohtaamisista, löytyy muuten juttua matkan toisen bloggaajan, eli
Purematta parhaan blogista. Holland Park oli lähipuistoni Lontoossa, ja kävin siellä kesällä ottamassa aurinkoa ja pakenemassa kaupungin hälyä. Lontoossa on joitakin suuria puistoja, joista pidetään hyvää huolta. Niissä ei juuri näy roskia, ja hämmästyttävää kyllä, ihmiset ovat iloisia ilman alkoholia. Puistot eivät siis ole täynnä laitapuolen kulkijoita kaljakassien kanssa.
Viimeisenä päivänä pakenimme sadetta Lontoon kattojen yläpuolelle,
Sky Gardeniin. Kuulin tuosta paikasta jo ennen edellistä Lontoon matkaa, mutta se jäi kokematta kun en ollut huomannut varata sisäänpääsyä etukäteen. Nyt olin skarppina ennen matkaa, ja pääsimme sisään. Sky Garden on siis pilvenpiirtäjän ylimpiin kerroksiin luotu keidas. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta liput pitää varata kaksi viikkoa etukäteen. Uuden viikon liput tulevat jakoon aina maanantaisin, jolloin kannattaa olla valmiina varaamaan sisäänpääsy.
Sky Garden on sisältä todella kaunis. Ulkona vallitseva harmaus häiritsi maisemien kuvaamista, mutta sisätilassa oli onneksi tarjolla paljon silmänruokaa.
Tässä vielä muutama mainitsematta jäänyt suosikkikohteeni Lontoossa:
Regent’s Park
TK Maxx
Paperchase
Hummus Bros
Gourmet Burger kitchen
EAT.
Leon
Farmacy kitchen
Kevät ja syksy ovat osoittautuneet hyviksi ajoiksi matkustaa. Maalis-huhtikuussa Suomessa ei vielä ole puissa lehtiä, ja maassa on yleensä joko lunta, loskaa tai harmaata pölyä. Etelämpään Euroopassa matkustaessa kevät on jo hiukan pidemmällä, ja tarjoaa mukava piristysruiskeen. Matkan jälkeen Helsingissäkin on lämpötilat nousseet lähelle Lontoon lukemia, ja toivoa keväästä on.