maanantai 30. lokakuuta 2017

Haaveena Australia




Haaveilin lukioaikana au pairin työstä, ja hain joihinkin perheisiin Lontoossa ja Australiassa. Olin useamman vuoden ajan varma, että lähden Australiaan, ja ehdin avata säästötilinkin. Sain tuolloin lisäksi joululahjaksi Australia-matkaoppaan vakuutettuani äidilleni, että lähden kyllä. Ei sillä, että äiti olisi juuri toivonut minun lähtevän, vaan enemmänkin huolena oli, että opus hankitaan turhaan.

Australia jäi tuolloin - lähes 10 vuotta sitten – kuitenkin haaveilun asteelle. Säästötili on ollut minulla siitä asti koskemattomana, ja haave vain joidenkin päiväunien kohteena. Viime vuonna verottaja ilmoitti, että saan mukavan summan veronpalautuksina. Tuolle rahalle ei ollut suuria käyttökohteita odottamassa, joten laitoin sen säästötilille talteen. Tammikuussa juttelin ystäväni kanssa, ja esittelin juuri ostamaani Mavalan Adelaide-sävyn kynsilakkaa. Tuolloin totesin tehneeni päätöksen, että tänä vuonna haaveeni toteutuu. Olin päättänyt, että tänä vuonna vastaan itse elämästäni, ja teen asioita joista tulen onnelliseksi.

Seuraan aktiivisesti lentodiilit.fi -sivustoa, ja keväällä vastaan tuli hyvä tarjous lennoista. Varasin lennot maaliskuussa, enkä meinannut pysyä housuissani. Aloitin matkan suunnittelun kesällä, ja hiljalleen varasimme lentoja maan sisällä ja majoituksen eri kaupungeista. Matkan suunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että lähtö on tänään! Todellisuudessa tällä kellonlyömällä olen jo lentokentällä jännittämässä edessä olevaa pitkää lentoa ja sitä, läpäisenkö Australian tullin tarkastukset. Enkä malta odottaa!




Matka Australiaan, tai minne tahansa kauas, ei ole monellekaan ihmeellinen juttu. Ei minullekaan matkustaminen muihin kohteisiin olen sen jännittävämpää, mutta tämä on monella tavalla erilaista. Tämä matka edustaa minulle unelmien toteutumista, ja antaa uskoa haaveilun voimaan. Viimeiset pari vuotta ovat olleet hiukan haastavia, ja unohdin haaveilemisen taidon. Viime vuonna työllistyin paikkaan, jossa oli hyvä olla. Huomasin, hiukan yllättäen, että olin jälleen alkanut haaveilla – ammatillisesti ja vapaa-ajallisesti.

Tässä minä nyt siis olen. Matkalla toteuttamaan tähänastisen elämäni suurinta haavetta. Toivon Australian olevan kaikkea sitä mistä olen vuosia haaveillut, tietämättä kuitenkaan mistä todella haaveilen. Toivon myös, että tämän haaveen toteutettuani uskallan tarttua niihin takataskussa odotteleviin muihin haaveisiin.

Ja äiti (ja vähän iskäkin): varon kyllä meduusoja ja hämähäkkejä, ja pyrin välttymään ruokamyrkytykseltä :)



torstai 26. lokakuuta 2017

Syntymäpäiväarvonta

"Tulen kirjoittamaan blogiin ruoka- ja leivontapainotteisesti. Ajattelin jakaa omat suosikkiohjeet ja uusimmat kokeilut. Mukaan mahtuu myös juttuja matkoista, käsitöistä ja ehkä jopa jotain sisustuksestakin. Siinä sivussa opettelen valokuvaamista, joten toivottavasti jotain onnistumisia senkin kanssa."

Näin lupasin tasan vuosi sitten, eli tänään tulee kuluneeksi vuosi blogin aloittamisesta. Aika menee toisaalta nopeasti, mutta toisaalta tuntuu, että olen aina kirjoittanut tätä. Matkaan on mahtunut lukuisia epävarmuuden hetkiä, mutta kuitenkin myös paljon ilon hetkiä. Viimeisimpänä luonnollisesti Kotilieden blogiverkostoon liittyminen.

Kuva: Pixabay
Kommenttikenttään olisin toivonut vuoden aikana vilkkaampaa liikennettä, joten se olkoon yksi seuraavan vuoden tavoitteista. Pyrin myös oppimaan kameran käyttöä syvällisemmin, koska vuoden pimeä aika on taas käsillä. On yllättävän työlästä huomioida ISO-arvot, kun kesän on voinut kuvata lähinnä tuuriin nojaten. Olen viime viikon aikana pohtinut myös blogin tulevaisuuden päämääriä tarkemmin, ja palaan niihin hiukan myöhemmin.

Blogi on antanut vuoden aikana paljon, ja nyt on aika antaa teille lukijoille jotakin. Mietin hyvän tovin mikä sopisi valmiiseen pöytään -teemaan, ja mielessäni pyöri vain tylsästi keittiöpyyhkeet, muffinivuoat ja suklaa. Ajatus kuitenkin tupsahti päähäni eilen illalla, ja kuvaa mielestäni sisältöä ja ajatusmaailmaani erinomaisesti.

Arvon siis osallistujien kesken Satokausikalenterin vuodelle 2018. Tarkemmin satokausikalenterista voi lukea täältä. Kalenteri on visuaalisesti erittäin onnistunut, ja jo pelkät kuvat motivoivat varmasti käyttämään sesongin tuotteita. Kalenterissa on huomiotu myös fodmap, ja kalenterista hyötyy niin seka- kuin kasvissyöjäkin.



Osallistu arvontaan kertomalla millaista sisältöä haluaisit seuraavan vuoden aikana lukea. Jätä kommenttiisi sähköpostiosoite. Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti. Kilpailu päättyy viikon päästä, 2.11. kello 23.59.

Onnea kilpailuun!

maanantai 23. lokakuuta 2017

Naapurin Annikin juusto-pekonipiirakka

Rakastan reseptejä, joilla on jokin tarina. Tällaisista resepteistä aktiivisesti käytössäni on muun muassa toimistovaarilta peritty lihapullaresepti, eikä joulua tule ilman Paraisten piparkakkuja. Reseptin pitkä historia yleensä takaa onnistuneen lopputuloksen, sillä eihän sitä muuten käytettäisi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Uusin herkkuresepti tuli vastaani kyläillessäni veljeni luona, jossa tarjolla oli kälyni leipomaa piirakkaa, joka meinasi viedä tajun. Hyvällä tavalla siis. Lautaselta löytyi juusto-pekonipiirakka, ja se oli rakkautta ensi puraisulla. Olen kohdannut tuon piirakan kanssa muutaman kerran vuoden aikana, ja ehdin kertaalleen saada jo ohjeenkin, mutta se hautautui puhelimen kuvatulvan uumeniin.

Muutama viikko sitten lautaselta löytyi jälleen tuttu piirakka, ja nyt aloin kaivata ohjetta uudestaan. Sain sen, ja luvalla jaan sen nyt teillekin. Mitä sitten tulee tämän piirakan tarinaan. Ohje on peräisin kälyni mummolta, joka oli saanut sen naapuriltaan, Annikilta. Kuulemani mukaan mummo oli jaksanut tehdä piirakkaa vielä vanhanakin, vaikka voimat muuten alkoivat jo ehtyä. Jo pelkkä tarina on ihana, mutta voi pojat, niin on myös itse piirakka!

pekoni-juustopiirakka

Vanhaan aikaan ruoat ja leipomukset olivat ihastuttavat yksinkertaisia. Tähänkin piirakkaan tulee vain 8 raaka-ainetta, ja näistä kaikkia on joko aina kaapeissa, tai ainakin hyvin lyhyen kauppareissun päässä. Valmistaminen on todella helppoa, ja tästä takuuna on se, että kuvien piirakan valmisti tällä kerralla evääkseen puolisoni. Mies, joka ei siis ole koskaan oma-aloitteisesti leiponut. Alkuperäisessä ohjeessa pekonin määrä oli 120 g, mutta hävikkiä torjuaksesi voit huolettomasti käyttää koko paketin. Juustoksi sopii jokin maukas, kuten gouda, cheddar tai vaikkapa emmental. Ja sitten vain kädet jauhoihin, ja piirakkaa odottelemaan.

Juusto-pekonipiirakka


Pohja:
100 g voita
½ dl kermaviiliä
3 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
140-170g pekonia
1½ dl kermaviiliä
2 dl juustoraastetta
2 kananmunaa
mustapippuria

Sulata voita mikrossa hetki, ja yhdistä kermaviilin kanssa. Lisää jauhot ja leivinjauhe, ja sekoita tasaiseksi. Painele voidellun tai leivinpaperoidun piirakkavuoan pohjalle.

Silppua pekoni saksilla, ja yhdistä muiden täytteen ainesten kanssa. Kaada täyte pohjan päälle, ja paista piirakkaa 200 asteessa 30 minuuttia.

pekonipiiras

Lue myös:


Kielen mennessään vievä meetvurtipiiras
Mustikkapiirakkapäivä

perjantai 20. lokakuuta 2017

Mitä odotan I love me -messuilta

Tänä viikonloppuna Helsingin Messukeskuksen valtaa I love me -messut. Aion lähteä messuille tänäkin vuonna, ehkä neljättä kertaa peräkkäin. Messujen näytteilleasettajat on melkolailla samat vuodesta toiseen, mutta minua se ei haittaa. Toisaalta messuista mukavat tekee juuri se, että tiedän mitä tuotteita siellä aiempina vuosina on ollut, ja mitä nytkin todennäköisesti on saatavilla. Uutuustuotteetkin luonnollisesti kiinnostavat.

Kutsun messuja hyväntahtoisesti hömppämessuiksi, ja sitä ne minulle osittain ovat. Hömppämessuilla tarkoitan sitä, että en raahaisi miestä messuille mukaan tuskastumaan meikkien, ruokien ja liikuntapaikkojen esittelijöiden ympärillä pyörivässä naislaumassa. On joukossa toki miehiäkin näkynyt, mutta valtaosa kävijöistä on kyllä naisia, ja messut onkin selkeästi kohdennettu naisille.

Muutama vuosi sitten messujen nimi oli muistaakseni Kauneus, terveys ja hyvinvointi, mikä kuvaa kyllä messujen sisältöä edelleenkin. Messuilta löytyy siis kauneus, terveys, muoti/lifestyle ja luonnollisesti -osastot. Itseäni kiinnostavat pääsääntöisesti ruokaan liittyvät näytteilleasettajat, ja kaikkein vähiten muotiin liittyvät palveluntarjoajat - korufirmoja lukuun ottamatta. Jos et ole aiemmin käynyt messuilla, ja nyt pohdit lähtisitkö, kannattaa lukea loppuun asti. Alla siis listattuna ne näytteilleasettajat (ja osaston numero), joita itse eniten odotan.

Puhdistamo 6h70
Uusi Five AM Kahvipapu on tullut vastaan viime aikoina muutaman kerran, ja se vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Pukka 7k120
Olen teehullu, ja etenkin Pukkan kurkumatee on ihanaa.
Birkkalan tila 7p110
Birkkalan tilan spelttijauhot ovat minulla jatkuvasti käytössä. Puolikarkea spelttihelmi ja spelttihiutaleet kiinnostavat tänä vuonna.


Ruohonjuuri 7h120
Luomu kvinoa 7m118
Urtekram 7g120
Ostoslistalla ainakin raakalakritsirouhe, miniriisikakut, maissinjyvä (popcorn) ja chilioliiviöljy


Hamppufarmi 7n120
Hamppusuklaa kiinnostaa
Yosa 6k68
Uotilan Leipomo Oy 6s48
Useina vuosina leipiä on saanut 3 kappaletta 5 eurolla, toivottavasti tänäkin vuonna. Kauraleipä on 100% kauraa ilman vehnätärkkelystä, eli se sopii fodmapiin.  
Dermalogica 6e30
Myssyfarmi 7h130
Arctic Warrior 7m110
Dr. Hauschka 7g118
Cailap Oy 6c38
Elvari Korut Oy 3c51
Ihania koruja! Käytöstäni löytyy ainakin vohveli-, korvapuusti-, pehmis- ja joulutorttukorvakorut.


Muita vinkkejä:

Käteistä kannattaa olla mukana, sillä se nopeuttaa asiointia joillakin pisteillä.
Ota vesipullo mukaan, koska messuilla on yleensä melko lämmin.
Muista hyvät hermot ja iloinen mieli :)

Edit 21.10. Uotilan leipien hinta olikin 3 kpl / 5€, ei 10€ niin kuin alunperin kirjoitin.

maanantai 16. lokakuuta 2017

Luvattoman helppo kookosbroileri

Mainitsin uunilohen yhteydessä, että olen innostunut tekemään kookoskastikkeita. Yleensä näiden kastikkeiden raaka-aineet ovat broileri, kookosmaito ja currytahna. Yksi suosikeistani on kookosbroileri, johon tulee edellä mainittujen lisäksi ananasmurskaa ja kirsikkatomaatteja. Kuulostaa oudolta ja todella epä-aasialaiselta, mutta maistuu erittäin hyvälle.

Tästä kastikkeesta on vaikea kirjoittaa ylistävästi, koska ei se ole mikään gastronomian huipputuote. Maussa ei siis ole mitään vikaa, päinvastoin. Kastike vain valmistuu lähes luvattoman helposti, mutta maku on erinomainen. Itsellesi tämä edustaakin perus arkiruokaa yksinkertaisimmillaan. Raaka-aineita, joita ostan aina kaupasta, ja joista moni löytyy kaapista jo valmiina. Currytahnaa minulla on aina, koska se säilyy jääkaapissa lähes loputtomasti. Kookosmaito on myös yksi kuivatarvikekaappini kulmakivistä - tai tölkeistä tässä tapauksessa.

Arkiruoka onkin itselleni juuri sellainen ruoka, jonka valmistaminen on vaivatonta, eikä vie loputtoman paljon aikaa. Maun pitää kuitenkin olla takuuvarmasti hyvä. Jos siis etsit itsellesi maistuvaa, helppoa ja ehkä hiukan erilaista arkiruokaa, niin tässä on resepti, jota etsit.

broileri kookoskastike

Kookosbroileri

neljälle

2 kevätsipulia
2 rkl öljyä
500 g broilerin fileepihvejä
1 rkl punaista currytahnaa
1 tl suolaa
1 tlk kookosmaitoa (400 ml)
1 tlk ananasmurskaa
kourallinen kirsikkatomaatteja

Hienonna sipulit. Kuumenna öljy paistinpannulla. Ruskista broilerin fileepihvejä muutama minuutti molemmin puolin.

Lisää pannulle sipuli, currytahna, suola ja kookosmaito. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua noin 15 minuuttia tai kunnes lihat ovat kypsiä. Lisää lopuksi joukkoon valutetut ananasmurska ja puolitetut tomaatit. Kuumenna. 

Tarjoa riisin tai nuudelien kanssa.




Lue myös:
(Mies)flunssantorjuntakeitto
Ihana maapähkinäwokki
Pikainen misoramen

tiistai 10. lokakuuta 2017

Punaviinipataleipä

Oletko huomannut, että Alkon sivuilla on juoma ja ruoka -osiossa melkoisen kattava reseptiarkisto? Reseptien suodattaminen onnistuu halutun juoman, ruokavalion tai ainesosan mukaan, ja ohjeita löytyy kattavasti aina tuorepuurosta kampasimpukoihin. Ohjeet eivät siis ole pelkkiä hifistelyruokia, vaan perinteisiäkin ruokia mahtuu mukaan. Käyn silloin tällöin sivuilla inspiroitumassa, ja keväällä vastaan tuli mielenkiintoisen kuuloinen ohje: punaviinipataleipä.

Olen useita kertoja maininnut rakastavani pataleipien helppoutta. Ne saa onnistumaan, vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä. Punaviinipataleipä kuulosti ihanalta, eikä vaikuttanut juuri perinteistä pataleipää vaivalloisemmalta. Leipä päätyi paistettavaksi juhannuksena, ja valitsin siihen kyykkyviiniä, eli edullista, alle 8 euroa maksavaa viiniä. En usko, että siirapista maistaa eroja aromien välillä, joten kalliimpi viini menisi hukkaan. Viinistä keitetään siis siirappia, mutta se ei vaadi kovinkaan paljon aktiivista työskentelyä. Itselläni keittymisessä kesti noin 20 minuuttia.

En löytänyt valmiista leivästä punaviinin makuja, mutta viini värjäsi leivän kuitenkin kauniin punertavaksi. Leivästä tuli yllättävän paahteinen, eikä ollenkaan punaviinin kuvauksen mukaisesti kirsikkainen tai hennon paprikainen. Maku muistutti hiukan jouluksi leipomaani pataleipää, johon makua toi muun muassa olutmallas. Tähän käytin kuitenkin jauhoina vain speltti- ja vehnäjauhoja, joten paahteisuuden on tultava viinistä.

pataleipä

Punaviinipataleipä


punaviinisiirappi:
5 dl edullista punaviiniä
1 dl sokeria

leipätaikina:
1 tl rouhittuja kuminansiemeniä
8 dl jauhoja (vehnä-, speltti- tai hiivaleipäjauhot)
2 tl suolaa
1 tl kuivahiivaa
2 dl punaviinisiirappia
2 dl haaleaa vettä

Valmista ensin punaviinisiirappi. Mittaa kattilaan viini ja sokeri. Anna kiehua hiljakseen, kunnes jäljellä on noin kaksi desilitraa nestettä. Jäähdytä.

Rouhi kuminansiemenet murskaksi morttelissa tai veitsellä. Sekoita kuivat aineet keskenään, ja kaada ainesten päälle vesi ja punaviinisiirappi. Sekoita hyvin, ja peitä astia kelmulla tai foliolla. Anna taikinan nousta yön yli, tai vähintään 12 tuntia.

Kaada taikina jauhotetulle alustalle. Taittele taikinan reunoja muutamia kertoja taikinan keskelle, kunnes taikina on napakkaa. Anna leivän nousta 30 minuuttia liinan alla.

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen ja laita kannellinen valurautapata uuniin. Kun uuni on kuuma, ota pata ulos uunista ja laita noussut leipä kuumaan vuokaan. Laita kansi vuoan päälle ja leipä uuniin. Anna leivän kypsyä 250-asteessa puolisen tuntia, laske sitten lämpöä 200 asteeseen, ota kansi pois padan päältä ja kypsennä leipää vielä 15 minuuttia. Anna jäähtyä ritilällä ennen paketoimista.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Alkoholiton tiramisu

Netti on pullollaan tiramisun ohjeita, mutta sisältö niillä kaikilla on hyvin pitkälle samaa: savoiardikeksejä, kahvia, mascarponea, munia, kaakaojauhetta ja tilkka alkoholia. Yleensä alkoholina käytetään marsalaviiniä, amarettoa, rommia tai konjakkia. En ole minkään näistä suurin fani, ja vaikka niitä myydäänkin Alkossa minipulloissa, päätin kokeilla tiramisun valmistamista ilman alkoholia.

Päätettyäni tehdä tiramisua alkoholittomana, pyörittelin myös hiukan vähärasvaisempaa vaihtoehtoa mielessäni. En ole niitä leipojia, jotka korvaavat sokerin keinotekoisilla makeuttajilla ja rasvaiset tuotteet vähärasvaisilla. Toisinaan keventäminen on kuitenkin ihan paikallaan. Hienovaraisen kevennyksen toteutin korvaamalla osan mascarponesta maustamattomalla tuorejuustolla.

Vaihtamalla osan mascarponesta tuorejuustoon, laskee kalorimäärä 240 kcal, ja rasvapitoisuus 27,5 grammaa. Alkoholin poisjättäminen laskee kalorimäärää noin 100 kcal. Jos tiramisun siis tekee mascarponella ja alkoholilla, on siinä yhteensä (ilman kaakaojauhetta) noin 1890 kcal, ja ilman edellä mainittuja 1550 kcal. Vaihtamalla tuorejuuston rasvattomaan, tulisi kaloreita tietysti huomattavasti vähemmän, mutta nautin energian mieluummin sellaisista ainesosista, jotka kuulostavat vähemmän mystisiltä kuin esimerkiksi natriumalginaatti.

Huomautan kuitenkin, että laskin kalorit vasta tätä kirjoittaessani, en etukäteen. En yleensäkään ole kaloritietoinen, vaan syön fiiliksen mukaan :) Lopputuloksena alkoholiton, hiukan vähempikalorinen tiramisu maistuu mielestäni hyvin samalta kuin tavallinen versio. Jos kuitenkin jäät kaipaamaan alkoholin aromia, voi kahvin sekaan tipauttaa muutaman tipan rommi- tai manteliaromia.

tiramisu vähemmän sokeria

Kevyempi tiramisu

neljälle

3 kananmunaa
3 rkl sokeria
100 g mascarponea
200 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g savoiardikeksejä
3 dl kahvia
1 – 2 rkl kaakaojauhetta

Keitä kahvi, ja anna sen jäähtyä huoneenlämpöiseksi, eli noin puoli tuntia.

Erottele kananmunasta keltuaiset ja valkuaiset kulhoihin. Lisää keltuaisiin sokeri, mascarpone sekä tuorejuusto, ja vatkaa tasaiseksi seokseksi.

Vatkaa kananmunan valkuaiset kiinteäksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita valkuaisvaahto varovaisesti mascarponevaahtoon.

Kasta puolet kekseistä kevyesti jäähtyneessä kahvissa, ja lado ne kulhon pohjalle sokeripuoli ylöspäin. Peitä keksit reilulla kerroksella mascarponevaahtoa. Tee toinen kerros samalla tavalla.

Anna tiramisun tekeytyä jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua. Siivilöi pinnalle reilusti tummaa kaakaojauhetta.





keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Uunilohi uudella maulla

Suhteeni kookokseen on hiukan kinkkinen. En pidä Bounty-tyyppisestä todella voimakkaasta kookoksesta, enkä ripottelisi sitä mokkapalojen pinnalle. Olen kuitenkin innostunut tekemään curryn tyylisiä kastikkeita, joihin tulee kookosmaitoa. Kun sitten vastaan tuli uunilohi, johon käytetään kookoslastuja, otin itseäni niskasta kiinni ja kokeilin.

Tähän maapähkinä-loheen tulee ensivilkaisulla kummalliselta kuulostava yhdistelmä raaka-aineita: pähkinöitä, kookosta, limeä ja chiliä. Yhdessä näistä tulee kuitenkin aasialaistyyppinen herkku, jolla onnistuin murtamaan jälleen yhden ennakkoluuloistani! Tuttujen ruokien tekeminen uudella tavalla, ja omien ruokarajoitteiden rikkominen kannattaa ja on välillä virkistävää.

Ohjeen kuorettomia maapähkinöitä myydään kaupassa maapähkinän sydämen nimellä, ja ne sekä kookos ovat fodmap-sopivia. Chilin saattaa kuitenkin joutua jättämään pois, tai ainakin vähentämään määrää. Chili on muuten huomattavasti helpommin siedettävä, kun siitä poistaa siemenet, joten sitäkin voi kokeilla. Kalakastiketta pieni - 60 millilitran - pullo löytyy ainakin Pirkalta. Kastike säilyy hyvin jääkaapissa, ja sopii aasialaistyylisiin kastikkeisiin. Kalakastike kuulostaa omaan korvaani hiukan ällöttävältä, mutta toimii käytännössä hyvin samalla tavalla kuin soijakastike.

 Maapähkinä-lohi

uunilohi

Maapähkinä-lohi

kahdelle

400 g lohifileetä
½ tl suolaa
½ dl kuorettomia maapähkinöitä
½ punainen chili
½ limen kuori ja mehu
½ dl kookoslastuja/-rouhetta
1 rkl öljyä
2 tl kalakastiketta

Poista lohifileestä ruodot ja ripottele pinnalle suolaa.

Hienonna maapähkinät karkeaksi rouheeksi. Halkaise chili, poista siemenet ja hienonna. Pese lime huolellisesti. Raasta limen kuori ja purista mehu kulhoon. Sekoita pähkinät, chili, limen mehu ja kuori, kookoslastut, öljy sekä kalakastike keskenään. Lusikoi seos lohifileen päälle.

Kypsennä kalaa 200 asteessa noin 20–25 minuuttia. Todella ohut filee saattaa kypsyä hiukan nopeammin.

Hienonna halutessasi lohen pinnalle korianteria tai lehtipersiljaa. Tarjoile riisin tai lohkoperunoiden kanssa.

Lohkoperunat


2 kiinteää perunaa per syöjä
öljyä
suolaa
paprikamaustetta
ripaus chiliä

Harjaa perunat juuresharjalla puhtaiksi. Puolita perunat ja tee puolikkaista lohkoja. Keskikokoisesta perunasta tulee noin 8 lohkoa. Pyörittele perunat kulhossa öljyn ja mausteiden kanssa. Kypsennä 200 asteessa noin 25–30 minuuttia.


 Maapähkinä-lohi

© Valmiiseen pöytään
Maira Gall