torstai 29. marraskuuta 2018

Piparkakkufudge

Fudget ovat yksi joulujeni suosikki makeista suklaan lisäksi. Tänä vuonna aloitin fudgekauden jo halloweenina lakritsifudgejen kanssa, mutta lähestyvä joulukuu saa ajatukset siirtymään jo joulun makuihin, ja niinpä fudgeistakin tuli jouluisia.

Perinteisen kondensoitu maito ja suklaa -massan sekaan sekoitetaan näissä fudgeissa piparkakunmakuista täytettä. Piparkakkujen makua tuo fariinisokeri, kaneli, inkivääri ja muskotti. Mausteet voisi korvata myös yhdellä ruokalusikallisella valmista piparkakkumaustetta.

Fudgejen valmistaminen on helppoa, eikä se vaadi kuin sekoitusastian, vesihauteen ja vuoan massalle. Tähän versioon tehdään kaksi eri kerrosta, jolloin vesihauteita tarvitaan kaksi. Massa jähmettyy melko nopeasti, joten tarvikkeiden kannattaa olla helposti saatavilla ja valmiina.



Piparkakkufudge


Valkosuklaakerros:
½ prk (á 397 g) kondensoitua maitoa
250 g valkosuklaata

Fariinisokerikerros:
40 g valkosuklaata
½ tl vaniljaa
2 rkl fariinisokeria
½ rkl kanelia
¼ tl inkivääriä
¼ tl muskottia

Vuoraa noin 15 x 20 cm vuoka leivinpaperilla.

Paloittele 250 grammaa valkosuklaata ja yhdistä se kondensoituun maitoon. Mausta vaniljasokerilla. Lämmitä seosta vesihauteessa, kunnes suklaa on sulanut ja massa on tasaista.

Mittaa sillä välin toiseen kulhoon fariinisokeri, mausteet ja valkosuklaa (40 g). Lämmitä miedolla lämmöllä.

Kun valkosuklaa ja kondensoitu maito on tasaisesti sekaisin, siirrä siitä noin ⅓ fariinisokerimassan joukkoon ja sekoita tasaiseksi.

Kaada noin puolen valkosuklaamassasta vuoan pohjalle ja levitä tasaiseksi. Kaada sitten fariinisokerimassa päälle ja levitä. Kaada sitten loput valkosuklaamassasta vuokaan. Levitä massat tasaiseksi ja tee hammastikulla marmorikuviointi.

Anna fudgen jähmettyä jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta mielellään yön yli.

Leikkaa jähmettynyt massa pieniksi paloiksi. Säilytä jääkaapissa ilmatiiviissä rasiassa. Fudge säilyy hyvänä ainakin viikon, mutta todennäköisesti pidempäänkin.

maanantai 5. marraskuuta 2018

Lihaton lokakuu - mitä jäi käteen?

Marraskuu on alkanut jo muutama päivä sitten, ja on aika katsastaa mitä lihattomasta lokakuusta jäi käteen. Vietin vain osittain lihatonta kuukautta, mutta kaikki valmistamani ruoat olivat kasvisruokia. Päätös kuukauden lihattomuuteen tuli vasta kuun ensimmäisenä päivänä. Pidän itseni haastamisesta, ja ajattelinkin omalta osaltani kokeilla keksinkö tarpeeksi kasvisruokavaihtoehtoja, vai syönkö vain pelkkää munakokkelia.

Kuukausi sujui hyvin ja monipuolisesti, ja varastossani oli yllättävän paljon hyviä kasvisruokaohjeita. Miksi sitten en ollut kokonaan lihattomasti koko kuukautta? Siksi, että olin ilmoittautunut kahteen tapahtumaan ja yhdelle ruokakurssille, joihin ruokavalion muutos olisi tullut liian pian. Halusin saada ruokakurssista kaiken hyödyn irti, joten söin siellä muutamia lihatuotteita.

Kuukausi oli sekä opettavainen että yllättävä. Yllättävä siksi, että en kaivannut lihaa. Yllättävä myös siksi, että vaikka puolisoni syökin valittamatta kaikkea kasvisruokaa, totesi myös hän, että voisi jopa ryhtyä kokonaan kasvissyöjäksi. Uskon kuitenkin, että viimeistään kebabin äärellä mieli muuttuu, mutta olen iloinen, kun mikään valmistamani ruoka ei saa aikaan vastarintaa. Teen muutenkin ruokaa mieleni mukaan (toki FODMAPin huomioiden), mutta jopa kuukauden kestävä kasvisruokailu sujui hyvin.



Pohdin kuukauden aikana ja nyt jälkikäteen kasvisruokailua laajemminkin. On tiedossa oleva fakta, että ilmaston kannalta pienetkin lihattomat ajat ovat hyväksi. Monelle yksi kasvisruokapäivä viikossa on jo iso muutos. Meillä kasvisruoan osuus on normaalisti jo melko iso, joten määrän kasvattaminen sujuu jatkossakin helposti. Kasvisruokailijaksi en ala, sillä hyvät liharuoat ovat kyllä herkullisia. Nautin nykyisin lihapadasta ja -kastikkeesta, ja kyllähän pekoni vain on hyvää. Niitä kuitenkin syödään meillä kohtuullisissa määrin, enkä koe siitä huonoa omaatuntoa. Ehkä seuraava haasteeni on saada puoliso luopumaan leikkeleestä leivänpäällä. Se jos mikä tuntuu turhalta lihatuotteelta :)



Mitä meillä kuukauden aikana sitten syötiin? Ainakin näitä:


Uunimunakasta
Porkkana-maapähkinäkeittoa (kahdesti jopa)
Paistettua riisiä ja kasviksia
Aurajuustopasta
Hernerouhepihvejä
Couscousia (Blå Bandin kasvis-couscouspataa, mantelia, fetaa ja granaattiomenan siemeniä)
Melkein munakasta (tällä ohjeella)
Pinaatti-fetapiirakkaa
Kasvispastaa
Välimeren kasviskiusausta
Misoramenia
Lämmintä fetasalaattia
Chili sin carnea
Quesadilloja
Keltajuurisalaattia ja tofua
Kookosbroileria siten, että korvasin broilerin Quornilla


Perus ruokia siis. Jatkossa lihan määrä tulee siis vähentymään aiemmasta normaalista. Tällä viikolla ruokalistalla on muun muassa soijarouhemakaronilaatikkoa ja broileri-nuudelikeittoa tofulla toteutettuna.
© Valmiiseen pöytään
Maira Gall