Parvekeviljely elokuussa

Projektini noudattavat yleensä aina samaa kaavaa: innostuminen, kiinnostuksen lopahtaminen, sisulla loppuun vienti ja tulokseen tyytyminen. Parvekeviljely on tänä(kin) vuonna mennyt tuolla kaavalla. Helmi-maaliskuussa valitsin innolla istutettavat kasvit. Huhti-kesäkuussa tein vielä mielelläni hoitotoimia, kuten kastelua ja nyppimistä. Heinäkuussa aloin epäillä, ettei kesä koskaan saavu, ja sato jää pieneksi. Elokuussa luovutin.

Kirvat ja muut tuholaiset eivät tänä kesänä päässeet tekemään tuhojaan, joten mikään kasvi ei voinut huonosti sen vuoksi. Muutama viikko sitten tomaatin alimmat lehdet alkoivat kuitenkin kellastua, ja paprikaa puolestaan vaivaa ilmeisesti latvamätä, kun kypsyvät paprikat mätänivät alla olevan kuvan mukaisesti. Todennäköinen syy etenkin latvamädälle on joko liiallinen lannoitus tai huono kalsiumin saanti. En ole lannoittanut liikaa, vaan vain noin kerran kahdessa viikossa. Syy lienee siis kalsiumin puutteessa. Ensi vuonna muistan ja tiedän tämänkin.

Kasvukauden alussa suhtaudun parvekkeella kasvien kasvattamiseen optimistisesti, ja asenteella "saa nähdä mikä tänä vuonna menestyy, ja paljonko satoa tulee". Vuosi toisensa jälkeen harmistun kuitenkin, kun jokin ötökkä vie koko kasvin mennessään, tai kun olenkin istuttanut kasvit liian pieniin ruukkuihin, ja sato jää olemattomaksi. Olenkin oppinut laittamaan pääasiassa vain yhden satoa tuottavan kasvin per ruukku, mutta silti näiden kasvien anti jää tälläkin kerralla melko olemattomaksi.

Kellastuneista lehdistä huolimatta tomaatissa on paljon raakileita, joiden toivon vielä kypsyvän. Tomaatti on onneksi siitä kiitollinen, että raakileet voi kerätä ja tuoda sisälle kypsymään. Viimeisimmät saisivat kuitenkin kasvaa vielä hiukan isommiksi. Kesäkurpitsa on myös tuottanut satoa, ja lisää toivottavasti ehtii vielä tulla. Luotan sääennusteiden lämpimän syksyn lupauksiin, vaikka aamujen 7-lämpöastetta ei ole hyvältä vaikuttanutkaan.

Yrtit voivat runsaasti, samoin lehtikaali. Loppuviikon ohjelmassa onkin yrttivoin tekeminen, jotta saan satoa talteen. Basilikalle pitäisi vielä keksiä hyvä kohde, ja taidankin leipoa lisää mustikka-basilikapiirakkaa. Raparperi näyttää myös yllättävän rehevältä. Ehkä teen tästäkin vielä yhden piirakan. Aion siis kuitenkin iloita sadosta, vaikka se pieneksi jääneekin. Ensi kesänä osaan onneksi taas tunnistaa muutaman uuden kasvitaudin :)

ELOKUUSSA:

• Nauti sadosta
• Älä masennu
• Lannoita, mutta älä liikaa
• Muista nyppiä kuihtuneet kukinnot ja varret
• Tarkista, ettei lehdillä ole tuholaisia
• Muista kastella

Parvekeviljelyn heinäkuu, touko-kesäkuu, huhtikuu sekä maaliskuu.

Parvekeviljely heinäkuussa

Parvekeviljelyn paras vaihe, eli satokausi on vihdoin alkanut. Kasvit tuottavat hyvin satoa, ja lisää on onneksi odotettavissa. Vaikka kesä onkin ollut melko viileä, on sillä ollut myös yksi hyvä seuraus; kirvoja ei nimittäin ole tänä vuonna ollut riesaksi asti. Viime vuonna kirvojen mukana meni ainakin yksi minttu sekä loppukesästä lehtikaali. Ekosysteemin kannalta kirvat ovat varmasti tärkeitä, mutta henkilökohtaisesti en ole niitä parvekkeella kaivannut.

Lehtikaali on kiitollinen kasvatettava; satoa tulee runsaasti pitkälle syksyyn, pienessäkin tilassa

Olen päässyt tämän kuun aikana toimimaan Amorina. Kukkivasta kesäkurpitsasta tulee satoa, kun "poikakukka" eli emi, ja "tyttökukka" eli hede, pölyttyvät. Ohutvartinen kukka (vasemmalla) on poikakukka ja alempi tyttökukka. Tavallisesti hyönteiset hoitavat pölytyksen, mutta lasitetun parvekkeen vuoksi olen edesauttanut pölytystä siirtämällä poikakukasta siitepölyä puhtaalla topsipuikolla. Hauskoja juttuja aamulla ennen töihin lähtöä! :)

Tein raparperille, sitruunamelissalle ja persiljalle toukokuussa ”juurihoitoa”, eli vaihdoin mullat ja lisäsin ravinteita. Raparperi lähtikin sen jälkeen hyvään kasvuun, toisin kuin kaksi muuta. Persilja onkin vain kaksivuotinen, mutta en enää keväällä muistanut oliko se viime vai toissavuodelta :) Sitruunamelissa on monivuotinen, mutta todennäköisesti talvetin sen väärin ja kasvi ei toennut talven kuivumisesta.

Parveke on pieni, mutta onneksi kivoja yksityiskohtia mahtuu mukaan

Loppujen lopuksi siemenestä idätetyistä kasveista sain kasvamaan seuraavat: tomaatti, paprika, kesäkurpitsa, persilja ja lehtipersilja, lehtikaali, basilika ja sitruunabasilika sekä sitruunamelissa. Ruohosipuli ei tänä vuonna menestynyt. Mikähän siinä on, että avomaalla se leviää ja menestyy, mutta esikasvatettuna ei? Ostin sitten kaupasta (vihannesosastolta) ruohosipulin ja mintun, ja molemmat voivat hyvin.

Kesäkukiksi ostin suunnitelman mukaisesti samettikukkaa. Lisäksi ostin heräteostoksena tähtisilmän. Kukan myyntilause helppohoitoisuudesta ja auringossa viihtymisestä sai minut uskomaan viherpeukalooni. Tällä kerralla peukalo oli vähän keskellä kämmentä, ja kasvi pääsi paremmille biojätemaille.

En tiedä mikä kasvi yllä oleva on, mutta se on menestynyt hyvin :) Ostin sen Tokmannin puutarhapihalta, ja muistaakseni sen myyntinimikkeenä oli vain parvekemix. Kauniilta se ainakin näyttää, ja pysyy kukassa kun muistaa nyppiä kuihtuneet kukat välillä. Ruukku on viime vuoden Bauhaus-ostos, ja olen siihen edelleen tyytyväinen. Ruukkuja on kolme, ja ne saa limittäin päällekkäin. Näin ollen pieneen tilaan mahtuu useita kasveja. Tänä vuonna käytössä on vain kaksi kerrosta, ja alatasolla viihtyvät hyvin basilika ja sitruunabasilika.

Parvekkeella kasvatus onnistuu siis yhteen vedettynä melkoisen hyvin. Satoa tulee, eikä taudit ole tänä vuonna iskeneet. Koputan puuta. Toivottavasti onni on myötä jatkossakin, ja voin elokuussa tulla esittelemään punaisena kypsyviä tomaatteja ja paprikoita.

Heinäkuussa:

• Nauti sadosta
• Säilö satoa, jos et ehdi käyttää kaikkea
• Nypi kuivat kukat
• Tue tarvittaessa isojen kasvien varret
• Huolehdi pölyttävien kasvien pölytyksestä
• Huolehdi riittävästä kastelusta
• Lisää kasteluveteen noin kerran viikossa kastelulannoitetta

Parvekeviljelyn touko-kesäkuu täällä, huhtikuu täällä ja maaliskuu täällä.

Kalkkimaalilla maalaaminen

Olen käsityöihmisenä kohtalaisen idearikas ja innostun helposti, mutta olen myös malttamaton. Saan hyviä ja "hyviä" ideoita, joiden toteutusvaiheen aikana iskee yleensä epätoivo. Toissa kesänä maalasin parvekkeella hyllyyn kolmatta maalikerrosta ja pohdin, että en enää koskaan maalaa kerrostalossa mitään. Puolitoista vuotta myöhemmin löysin itseni kuitenkin jälleen pensseli kourassa ja kädet maalitahroissa.

Tein alkuvuodesta kaksi muutosta vaativaa kirppislöytöä. Toinen oli jakkara pöydän alle, ja toinen pieni pöytä kotiteatterin vahvistimen alle. Molemmat olivat muuten hyviä tarkoitukseensa, mutta väri ei miellyttänyt. Muistin lukeneeni aiemmin kalkkimaalista, ja sen ominaisuuksiin tutustuttuani totesin sen soveltuvan tällaiseen projektiin. Päädyin suorittamaan ensikokeilun maalammalla tasot vessassa, suojassa kissoilta. En harrasta joogaa, mutta maalatessa toivoin harrastavani. Pieni vessa ei ole kaikista optimaalisin maalauspaikka!

Alkuvuoden testiprojekti herätti innon maalaamiselle, ja huhti-toukokuusa aloitin hiukan isomman projektin, jonka vihdoin sain toissa viikonloppuna valmiiksi. Kyseessä olivat tori.fi:stä ostetut tikkaat, joiden väri oli oranssinpunainen. Värin muuttaminen oranssista valkoiseen ei ollut mikään pieni homma, vaan vaati kolme kerrosta maalia ja neljännenkin olisi voinut sutia, jos vain olisin vielä jaksanut. Viimeistelin maalin vielä levittämällä sen suojaksi kerroksen vahaa.

Projektia hidasti viileä ja sateinen sää, sillä tällä kerralla maalasin parvekkeella. Tahdoin antaa maalin kuivua hyvin, ja toisaalta maalaaminen oli myös niin työlästä, että rannekin kaipasi lepoa. Kylmä kevät antoi onneksi hiukan armoa, eikä tikkaiden valmistumisella ollut kiire.

Maaliksi valikoitui Kalustekalkkimaali Chalk Paint valkoisena. Hintaa 0,9 litran purkilla oli noin 35 euroa, ja purkista kului reilu puolet. Kalkkimaalin etuihin kuuluu, että se on hajutonta ja kuivuu nopeasti. Vesiliukoisena maali on näppärää, kun se ei vaadi pensselien (tai käsien) puhdistamista tärpätillä.

Suosittelen kalkkimaalia etenkin kun kaivataan nopeaa kuivumista ja hajuttomuutta. Migreeniin taipuvaisena en pidä kovin haisevista maaleista. Maalasin esimerkiksi kahden välipuun alla olevat metallitangot pienoismallimaalilla. Aikaa tähän kului noin 10 minuuttia, mutta päänsärky kestikin sitten loppupäivän. 

Tikkaista tuli parvekkeelle hylly kukille. Hyllymateriaali löytyi Kierrätyskeskuksesta, ja maksoi yhden euron. Kapea rima on Bauhausista, ja maksoi muistaakseni muutaman euron. Purin ostamani hyllyt laudoiksi ja hioin laudat kevyesti, sillä niissä oli lakka pinnassa ja tahdoin vältellä keltaisuutta. Tämän jälkeen mittasin ja sahasin laudoista tikkaisiin sopivat hyllyt, maalasin osat ja kokosin hyllyt ruuveilla.

Valmis lopputulos:

Parvekeviljely touko-kesäkuussa

Muutamana edeltävänä vuonna toukokuu on ollut (poikkeuksellisen?) lämmin, ja kesäkuu puolestaan viileä ja sateinen. Tänä keväänä on kuitenkin ollut perin oudot sääolosuhteet. Vielä tänäänkin - kesäkuun ensimmäisenä päivänä - lämpötila on ollut alle 10 astetta, ja taivaalta on tullut vettä ja rakeita ja tuuli on ollut melkoinen.

Esikasvatuksen kannalta toukokuu oli kohtalaisen hyvä. Aurinko on ainakin viime viikkoina näyttäytynyt ja taimet ovat hyvällä mallilla. Itse asiassa niin hyvällä, että ne oli pakko siirtää alkuviikosta ulos ruukkuihin. Nyt sitten seuraan silmä kovana sääennusteita ja parvekkeen lämpötilaa. Öisin lämpö laskee vielä alle 10 asteeseen, mutta parvekelasit pitävät "sisälämpötilan" onneksi hiukan korkeammalla. Ehkäpä kylmä toukokuu tuo mukanaan lämpimän kesäkuun – ja mielellään toki koko kesän.

Kasvihuone melkoisen täynnä

Esikasvatusta kannattaa jatkaa sisätiloissa kunnes päivälämpötila on yli 10 astetta. Muutamia päiviä ennen ulos istutusta kannattaa aloittaa kasvien karaisemisen. Sillä tarkoitetaan sitä, että kasvit viedään ulos päiväksi ja tuodaan sisälle lämpötilan laskiessa alle 10 asteeseen. Näin kasvit tottuvat ulkolämpötilaan ja valon määrään.

Mitä parvekkeelle voi siis tällaisena viileänä touko-kesäkuun vaihteena tehdä? Hankkia mullat ja ruukut ainakin. Itse pesin parvekkeen ja parvekelasit vasta helatorstaina, mutta puhtaille tasoille on ainakin kiva aloittaa kesähuoneen rakennus. Tänä keväänä olen myös maalannut parvekkeelle vanhoista tikkaista kukille tasoa, mutta siitä kuvia myöhemmin kun saan hyllyn viimeisteltyä.

Lehtipersilja, paprika ja persilja

Toukokuussa monivuotisia kasveja voi myös herätellä vaihtamalla ja lisäämällä uutta multaa. Kasvi otetaan varovaisesti ruukusta ulos, ja kuivat päällys-/reunamullat poistetaan. Ruukkusoran voi myös vaihtaa uuteen, mutta se ei ole välttämätöntä. Ruukkuun laitetaan uutta ravinteikasta multaa ja kasvi istutetaan takaisin.

Omalla parvekkeellani on tällä hetkellä monivuotisina kasveina raparperi, sitruunamelissa, persilja ja ruohosipuli. Raparperi puski versoja jo maaliskuussa, mutta varret ovat kuitenkin vielä melko pieniä. Yrteistä yksikään ei ole toistaiseksi näyttänyt elonmerkkejä. Epäilen, että en välttämättä talvehdita kasveja oikeaoppisesti, mutta kaikki ovat kuitenkin selvinneet viime vuoteen asti hengissä.

Siirsin raparperin maasta ruukkuun kaksi vuotta sitten, ja vielä viime vuonna sato oli kirjaimellisesti laiha. Raparperi on peräisin melko savi- ja kivipitoisesta maasta, enkä ole aiemmin tehnyt sen mullalle mitään. Nyt poistin osa juurettomasta reunamullasta, ja lisäsin sekä uutta multaa että hiukan lannoitetta. Jo viikossa muutos oli merkittävä.

Raparperi talven jäljiltä

Viikko mullan lisäämisen jälkeen

Parvekkeella mullaksi kannattaa valita sellainen kesäkukkamulta, jossa on kastelukiteitä. Ne pitävät kasvin tasaisemmin kosteana, jolloin kasteluvälin ei tarvitse olla niin tiheä. Erittäin kuumina päivinä kasvit vaativat kastelua päivittäin mutta sateisina ja kylminä päivinä kastelun voi suorittaa joka toinen päivä. Kasvit kannattaa kastella aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla, jolloin vesi ei haihdu helteen vuoksi.

Tänä vuonna valitsin mullaksi GreenCaren kesäkukkamullan

Nyt sitten vain peukut ja varpaat pystyyn, että lämpötilat lähtevät nousuun ja kasvit saavat parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet!

Toukokuussa:

• Talvehtivien monivuotisten kasvien herättely
• Lämpimällä säällä kasvien karaiseminen ulkona

Kesäkuussa:

• Kasvien istutus ulos ruukkuihin
• Kesäkukkien hankinta

Parvekeviljelyn huhtikuu täällä ja maaliskuu täällä.

Parvekeviljely huhtikuussa

Huhtikuu lähestyy loppua, vaikka lähes päivittäin sataneesta lumesta, rännästä ja rakeista ei äkkiä arvaisi. Maaliskuussa kylvetyt kasvit ovat jo mukavan kokoisia, joten on aika koulia ne, eli siirtää isompiin astioihin kasvamaan.

Taimet voi koulia heti kun sirkkalehtien, eli taimen ensimmäisten lehtien jälkeen seuraava lehtipari on kasvanut. Osassa kasveistani oli vielä vain sirkkalehdet, eikä ihan pienimmistä tomaateista kaikki selvinneet siirrosta.

Koulitessa taimet kannattaa siirtää purkkiin, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos. Tällä kerralla taittelin vessapaperirullista ja munakennon keskustoista purkkkeja. Puutarhamyymälöissä myydään myös valmiita maatuvia turveruukkuja. Olen käyttänyt kermaviili- ja jogurttipurkkejakin, ja ne toimivat vallan mainiosti.

Koulittavat taimet on hyvä kastella päivää ennen koulintaa. Irrota taimet juuripaakusta ja tartu sormilla kiinni yhden taimen lehdestä. Istuta ne sitten yksitellen omiin ruukkuihin, tai yhteen isompaan. Multaan tehdään kolo ja taimi asetetaan koloon. Multa tiivistetään kevyesti, mutta kehittyvien juurien tulee kuitenkin saada ilmaa.

Juuria ei kannata laittaa kaksinkerroin. Leikkaa mieluimmin osa juuresta pois, jos juuristo on liian pitkä. Sijoita taimet valoisaan paikkaan, mutta vältä suoraa auringonvaloa. Pidä taimet tasaisen kosteana. Taimille voi toisinaan antaa myös todella mietoa ravinneliuosta veteen sekoitettuna.

Koulinnalle vaihtoehtona on harventaminen. Poista heikot tai ylimääriset taimet pois, jotta vahvemmat saavat tilaa. Helpoiten harventaminen onnistuu, kun taimet ovat vielä pieniä, eikä niillä ole pitkiä juuria.

Monilla kasveilla on kumppanuuskasveja. Tällaiset kasvit auttavat tuholaisten torjunnassa ja/tai houkuttelevat pölyttäviä hyönteisiä. Voimakkaalta tuoksuvat yrtit ja samettikukka pitävät monet tuhohyönteiset, kuten kirvan, loitolla. Yrteistä vielä ehtii kylvää ainakin basilikaa ja minttua. Kattavan listauksen kumppanuuskasveista löysin tarhuri.fi-sivulta.

Itse olen aiempina vuosina kärsinyt ainakin harsosääskistä, vihannespunkista ja viime vuonna suuresta määrästä kirvoja. Tänä vuonna keskitän siis tarmoni niiden torjumiseen, ja aikeenani on ostaa samettikukkia, vaikka en niiden ulkonäöstä niin pidäkään. Pääasia, että hartaudella kasvatetuista taimista saa myöhemmin kesällä satoa.

Ensi kuussa pääsekin jo toivottavasti laittamaan taimet multaan ja ulos. Lasitus parvekkeella aikaistaa hiukan ulos siirtoa. Avomaalle tai avonaiselle parvekkeelle viedessä lämpötilaa joutuu tarkkailemaan enemmän. Etelään suuntautuvalla parvekkeellani on iltapäivisin varsin lämmin, joten ilolla odotan kun saan sinne pitkään jatkuneen talven jäljeen jälleen väriä.

Huhtikuussa:

• Muista kastella ja huolehdi riittävästä valon määrästä
• Käännä ruukut parin päivän välein, jotta taimet kasvavat tasaisesti
• Kouli isompiin ruukkuihin
• Kylvä siemenet, joiden aikataulu on huhtikuussa
• Siivoa parveke talven jäljiltä

Parvekeviljely maaliskuussa

Kalenteri on salakavalasti ehtinyt jo huhtikuun puolelle, vaikka luonnoksissa onkin odottanut teksti liittyen maaliskuuhun parvekepuutarhan kanssa. Sää ei viime viikkoina ole ollut kovinkaan keväisen aurinkoinen, joten jos mielii istuttaa ulos kasveja siemenestä asti, ehtii suurimman osan kanssa vielä varsin hyvin.

Omat kasvini laitoin itämään 1,5 viikkoa sitten, kun parvekkeella käydessä huomasin, että raparperista alkaa jo näkyä alut. Kevät on siis kasvun kannalta jo yllättävän pitkällä, joten on aika katsastaa mitä kannattaa tehdä nyt, mikäli tahtoo kesällä saada satoa.

Jos aloittaa parvekeviljelyä ensimmäistä kertaa, kannattaa valita helpohkoja lajeja: yrttejä, valmiiksi esikasvatettuja kasveja ja ehkä kukkia. Itse tein päinvastoin, ja ensimmäisenä kesänä kasvatin siemenestä alkaen tomaattia ja porkkanaa. Syteen tai saveen, tällä kertaa saveen. Iskin tietämättömyyttäni tomaatteja noin 8 tainta samaan isoon ruukkuun, ja sain koko kesänä ehkä kaksi tomaattia. Porkkanoita kastelin rakkaudella, ja kiitokseksi sain noin kymmenen 3 sentin pituista porkkanaa.

Kylvetyt siemenet kannattaa nimetä

Tigerissa myytävä kasvualusta on hyvä ja edullinen

Maaliskuussa itämään laitetaan pitkän kasvuajan vaativat kasvit. Näistä löytyy luetteloita, mutta hyviä parvekekasvatettavia ovat muun muassa paprika, tomaatti, yrtit sekä laventeli. Monivuotiset kasvit ovat melko kiitollisia kasvatettavia. Idätystä tarvitaan vain yhtenä vuonna ja yleensä tavallisimmat yrtit, kuten ruohosipuli, persilja (2-vuotinen), minttu ja sitruunamelissa antavat hyvän ja runsaan sadon. Tomaateista tulee parvekkeellakin mehukkaita ja lajikkeeksi kannattaa valita avomaalla menestyvä lajike. Kirsikkatomaatti on hyvä vaihtoehto, eikä se vaadi masiivisia tukirakennelmia.

Siementen kylvöön kannattaa käyttää vähäravinteista kylvömultaa, jota saa tavallisista marketeista. Hyvä kasvatuspaikka on valoisa ja tarpeeksi lämmin. Itse kasvatan ikkunalaudalla pienessä kasvihuoneessa. Mikäli aurinko ei paista toiveiden mukaan, kannattaa kasvua vauhdittaa pienellä valolla. Kokemuksieni mukaan tavallinen, mielellään suunnattavissa oleva, pöytävalo toimii hyvin. Kylvön alussa mullan pinta kannattaa peittää kelmulla, jotta se pysyy tarpeeksi kosteana. Suihkepullolla kastelu yleensä riittää.

Herne versoo nopeasti, kun niitä liottaa ennen multaan laittoa yön yli vedessä

Siemeniä löytää melko kattavasti marketeista, ja toki myös puutarhamyymälöistä. Taimimultaa ja siemeniä näkyi olevan myös lähi-Lidlissä. Siellä edullisimmat siemenpussit maksavat muistaakseni 0,39€, jolloin kasvien idätys ei tule kalliiksi, vaikka epäonnistuisikin.