keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Itse tehty toppahame

Olen palelevainen ihminen, mutta tykkään kuitenkin retkeilystä ja ulkoilusta myös kylminä vuodenaikoina. Harva asia tyhjentää mielen yhtä hyvin kuin nuotion tuijottaminen. Toisaalta jokainen nuotiolla joskus istunut varmaankin tunnistaa tunteen liian kuumista polvista ja liian kylmästä takapuolesta.

Olenkin jo muutaman vuoden ajan harkinnut toppahameen ostamista. Toppahame on siis hame, joka on tehty joko untuva- tai vanutäytteellä, ja nimensä mukaisesti soveltuu talvisiin olosuhteisiin. Sen tarkoitus on lämmittää reisiä ulkoliikunnan aikana tai retkeillessä. Hameissa on pääasiassa kokopitkä vetoketju, jonka ansiosta hame on helppo pukea esimerkiksi ulkohousujen päälle.

Retkeilen syksyisin vain harvakseltaan, joten tarve ei ole ollut niin suuri, että olisin tahtonut laittaa rahaa vain yhteen vaatekappaleeseen. Hyvä hame maksaa kaupassa lähemmäs 100 euroa, ja vaikka olen käyttänyt takkiin, vaelluskenkiin, rinkkaan ja muihin varusteisiin silmää räpäyttämättä paljon enemmän rahaa, mutta hameen ostaminen on tuntunut turhamaiselta. Etsin hametta joskus myös käytettynä, mutta sopivaa kokoa ei tullut vastaan.

diy

Sain ajatuksen kokeilla hameen tekemistä itse. Aluksi ajattelin että materiaaliksi sopisi kierrätyshengessä vanha makuupussi, mutta arvelin sitten kuitenkin käytetyn toppatakin löytyvän helpommin. Kuukausi sitten katselin jälleen nuotiota - pylly kylmänä. Kotimatkalla kurvasimme Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen, josta löytyikin projektiin sopiva takki.

Otin hameen tekemisen vastaan haasteena ja mukavana kokeiluna. Jos lopputulos ei olisi hyvä, ei hukkaan mennyt rahasumma olisi liian suuri. Ostamani takki maksoi 8 euroa, ja helmaan käytetty puuvillanauha muutaman euron. Ompelukone ja langat löytyivät kaapista, eli koko projektin hinta oli noin 10 euroa. Löysin takin, jossa oli sopiva kuminauha helmassa, enkä siis tarvinnut vyötäröä varten lisäkuminauhaa.

diy

Tarvitset:


Isokokoinen (kevyt) toppatakki
Leveää kanttinauhaa tulevan helman leveyden verran
(Hakanen)
(Kuminauhaa)
Ompelukone
Lankaa
Hyvät hermot!

Aloita valitsemalla kierrätyskeskuksesta, kirpputorilta, isän vaatekaapilta (tai kaupasta) takki, jonka helman kireys sopii omalle vyötäröllesi. Voit testata sopivuutta pukemalla takin ylösalaisin päällesi. Mikäli helmassa ei ole kiristystä, voit ommella siihen kuminauhan.

Mikäli takin helma, eli nykyinen hameen vyötärö ei ole sopiva: Mittaa kuminauhasta sopiva pätkä niin, että hame pysyy napakasti mutta puristamatta päälläsi. Muista huomioida, että jalassa on yleensä ennen hametta jo ulkoiluhousut. Neulaa kuminauha takin oikealle puolelle, ja ompele kiinni. Käännä sitten kuminauha takin nurjalle puolelle, ja ompele kuminauha piiloon.

Mittaa takista sopiva pituus. Helman on hyvä tulla noin polven korkeudelle. Merkitse sitten sopiva leikkauskohta nuppineuloilla tai kynällä piirtäen. Leikkaa takista yläosa pois. Leikkaa myös takin vetoketju poikki.

Kiinnitä kanttinauha takin oikealle puolelle ja ompele läheltä reunaa. Tarkista, että takin ulko- ja sisävuori osuvat samalle kohdalle. Ompele kanttinauha vetoketjun leikatun pään ympärille, jolloin vetoketjun vedin ei pääse irtoamaan.

itse tehty toppahame
itse tehty hame toppahame

Käännä sitten kanttinauha takin nurjalle puolelle, ja ompele noin sentin päästä reunasta.

Ompele tarvittaessa hakanen pitämään vetoketju kiinni. Omassa hameessani vetoketju tuntuu pysyvän hyvin kiinni, mutta ostin varmuuden vuoksi hakasen varastoon.

diy itse tehty hame

Hameessani on taskut, joiden vetoketju tulee alhaalta ylöspäin. Hametta on kuitenkin tarkoitus käyttää pääasiassa vain istuessa, jolloin vetoketju on oikeastaan juuri sopivasti, eikä vetoketjun vedin jää takin alle piiloon. Näin taskusta saa helposti esille teepussin tai nenäliinan. Lisäksi toki iso vetoketju suljetaan ylhäältä alaspäin, mutta tämäkään ei haittaa, vaan helmaa voi näppärästi esimerkiksi vessareissujen ajaksi. Hameen paino on noin 215 grammaa, eli saman verran kuin valmiin kaupasta ostetun hameen.

Odotan jo innolla seuraavaa nuotioretkeä!


torstai 16. tammikuuta 2020

Lihapulla-nuudelikeitto - vaihtelua arkiruokiin

Keitot ovat erinomaista arkiruokaa. Ne valmistuvat yleensä helposti, niitä on vaivatonta tehdä kerralla paljon ja maku monesti vain paranee säilytyksen aikana. En itse yleensä kuitenkaan pakasta keittoja (pois lukien kasvissosekeitto), koska sulaessa kasvisten koostumus muuttuu helposti mössöksi. Tämän keiton kanssa pakastamista ei onneksi edes tarvita, sillä se on niin hyvää että tahdot syödä sen kaiken heti.

Lihapulla-nuudelikeitto on hiukan erilainen kuin perinteinen jauhelihakeitto. Keiton alkuperäinen ohje on peräisin Soppa365-sivulta, ja olen muokannut sitä paremmin omaan makuuni ja perheen ruokavalioon sopivaksi. Vaihdoin lihapullien lihan possusta nautaan, vähensin suolan määrää ja jätin korianterin pois. Alkuperäinen keitto oli mielestäni hiukan liian suolainen, ja siksi suosittelen vähän pienempää suolamäärää. Kalakastikkeessa on paljon suolaa (noin 20%), ja siksi vähensin myös sen määrää liemessä.

Keittoon tulee punaista currytahnaa, joka säilyy jääkaapissa melko pitkään avattuna. Pirkan currytahnassa on vähiten sipulia, ja se sopii siksi parhaiten FODMAP-ruokavalioon. Yksiselitteisesti se ei tietenkään kaikille sovi. Entä etkö keksi kalakastikkeelle muuta käyttöä tämän ruoan lisäksi? Blogista löytyy kolme muuta ruokaa, joihin kalakastike sopii mainiosti.

Keitto vaatii hiukan pilkkomista ja esivalmisteluita, mutta ei tarvitse pitkää keittoaikaa. Lihapullat laitetaan keittoon raakana, ja ne kypsyvät kiehuvassa liemessä muutamassa minuutissa. Keiton raaka-aineita tutkiessa saattaa näyttää, että ruoasta ei välttämättä lähde nälkä, kun perinteiseen jauhelihakeittoon tulee perunaa, porkkanaa ja muita vihanneksia. Lihapullat, nuudelit ja pinaatti toimivat kuitenkin hyvin, ja keitosta tulee kookosmaidon ansiosta ruokaisa. Keiton raaka-aineet on helppo tuplata, jolloin keitosta riittää useammallekin nälkäiselle.

nuudeli-lihapullakeitto
lihapullakeitto

Lihapulla-nuudelikeitto

4 annosta

400 g naudan jauhelihaa (10% rasvaa)
1 tl punaista currytahnaa
½ tl suolaa

Liemi:
5 cm pala inkivääriä
1 rkl öljyä
2 tl punaista currytahnaa
1 tlk (400 ml) kookosmaitoa
7-8 dl vettä
2 rkl kalakastiketta

Lisäksi:
100 g riisi- tai lasinuudeleita
2 kevätsipulia varsineen
2 rkl limen mehua (noin ½ lime)
65 g babypinaattia
1 mieto punainen chili

Sekoita kulhossa jauheliha, currytahna ja suola. Pyöritä taikinasta suupalan kokoisia lihapullia lautaselle odottamaan. Lihapullia tulee noin 25 kappaletta.

Kuori ja hienonna tai raasta inkivääri. Kuullota inkivääriä pari minuuttia öljyssä kattilassa, lisää currytahna ja jatka paistamista noin minuutti. Lisää kookosmaito, vesi (huuhtele tällä kookosmaitotölkki) ja kalakastike. Kiehauta liemi.

Lisää liemeen nuudelit ja lihapullat, ja kypsennä niitä kiehuvassa liemessä noin 4 minuuttia.

Hienonna kevätsipulit ja chilit ja lisää ne ja limen mehu kattilaan. Lisää vielä pinaatti, ja kuumenna ruoka kertaalleen mutta älä enää keitä.

keitto lihapulla nuudeli curry kookos

torstai 9. tammikuuta 2020

Paljonko käytin ruokaan rahaa viime vuonna

Vuosi 2019 on päättynyt, ja ajattelin kirjoittaa viime vuoden ruokakuluista. Luen mielelläni muiden raha-aiheisia kirjoituksia, ja kerron myös mielelläni avoimesti omista kuluista. Ennen tämän tekstin lukemista kannattaa lukea aiemmin kirjoittamani Helpon arkiruokailun kaava, jossa avaan tarkemmin mitkä kaikki ruoat teen itse ja kuinka hoidan ruokaostokset, sekä Mihin käytän kuukauden ruokabudjetin?, jossa avaan otsikon mukaisesti kuukauden ruokakuluja ja ostoskorin sisältöä.

Taustana kerron, että taloutemme koostuu kahdesta työssä käyvästä keskituloisesta aikuisesta. Meillä on käytössä yhteinen ruokatili, josta maksamme ruokaostokset. Omat ulkona syömiset kumpikin maksaa itse, samoin osan viikonloppujen ruoista (pääasiassa silloin kun syödään ulkona). Toissa vuonna kirjoitin, että kuukauden ruokakulut ovat noin 250-300€. Arvioni perustui ruokatilile laitettavaan rahasummaan. Tällä hetkellä laitamme ruokatilille 380€ kuussa, ja se riittää mainiosti koko kuukauden ruokaostoksiin. Pelkkä ruokatilille laitettava summa kertoo jo melko hyvin kuukauden kuluista, mutta tein silti hiukan tarkempia laskelmia.

valmiiseen pöytään
Kuva: pixabay.com

Olen mielenkiinnon vuoksi seurannut satunnaisesti ruokakuluja Oma Plussa –palvelun kautta. K-ryhmän kauppojen ostokset kertyvät sovellukseen, ja kun Plussa-kortti on liitetty molemmilla pankkikorttiin, näkyvät kaikki ruokaostokset siellä, eli laskenta on tarkka (pois lukien muutamat todella harvinaiset käteisostokset). Oma Plussa –palvelu erittelee ruoka- ja käyttötavaraostokset, eli näen sieltä paljonko rahaa kului pelkkään ruokaan, vaikka ostaisimmekin samalla myös talouspaperia, pesuaineita ja muita kodin tarvikkeita. Vuoden 2019 ruokaostosten yhteissumma Keskon kaupoissa oli 2115€, eli keskimäärin 176,25€ kuukaudessa.

Keskon kauppojen lisäksi viikon isot ruokaostokset hoidetaan pääasiassa Lidlissä. Huhtikuussa keräsin kuitit, ja erittelin niistä vain ruokien summan. Muulta osalta vuotta laskin pankkitililtä muiden kuukausien ostot, ja niissä toki on mukana myös esimerkiksi biopussit, pyykinpesuaine ja muuta pientä. Keskimäärin kuukaudessa Lidlin tilille kilahtaa noin 100€, ja koko vuoden yhteissumma on 1339€. Tarkistin tililtäni myös muut ruokakaupat, eli S-ryhmän kaupat. Niihin kului keskimäärin kuukaudessa 50-100€, eli 758€ vuodessa. Lisäksi tilasin vuoden aikana Matsmartista ruokatarvikkeita 113,85 eurolla.

valmiiseen pöytään ruokakulut

Koko vuoden ruokalasku on 4325,85€, ja kuukausittainen keskiarvo on 360,48€. Kuukausittainen summa, ja ostopaikkojen suhde luonnollisesti vaihtelee. Lokakuussa ruokaan kului yhteiseltä tililtä vähemmän rahaamuina kuukausina, koska olimme ulkomailla reilu viikon. Yllättävää oli, että kesäkauden ero alkuvuoteen oli noin pieni.

En ole erityisen yllättänyt vuoden kuluista, koska tiesin jo etukäteen että 380 euroa ruokatilillä riittää hyvin. Kuukausittainen 360 euroa ruokaan kuulostaa kyllä todella vähältä, etenkin kun sen jakaa päiville (noin 12 euroa per päivä).

ruokakulut valmiiseen pöytään ostokset hinta
Lidliin kului vähemmän rahaa kuin Keskon kauppoihin, mutta sieltä tulee kuitenkin ostettua valtaosa ruoasta, eli pääasiassa kaikki kasvikset, liha, juusto, jogurtti, kahvipavut, leivät ja niin edelleen. K-Citymarketin ostoslistalla on ne mitä Lidlistä ei saa, eli muun muassa roskapussit, pakasteet, erikoisemmat kasvikset (varsiparsakaali, kevätsipuli) ja oliiviöljy.

Muutokset vuoden aikana


Mikä ruokakuluissa sitten vuoden aikana on saattanut muuttua? Aiempi arvioni 250-300 euroa kuukauden kuluina on ollut pelkkä arvio, ja ehkä siksi hiukan alakanttiin. Ruoan hinta on myös todennäköisesti kasvanut, ja ostamieni vakituotteiden listalle on saattanut tulla jotakin uutta.

Ostokäyttäytyminen on muuttunut ainakin niin, että viime vuoden alussa päätin vaihtaa aiemmin käytössä olleet kananmunat luomumuniin. Luomu kananmunat ovat hiukan kalliimpia kuin tavalliset, mutta maksan mielelläni erotuksen. Huhtikuusta alkaen olen käynyt myös muutaman kerran lähiruokapiiri Rekon kautta ostoksilla (tätä ei ole eritelty kuluissa, koska en ole kirjannut summia ylös. Arvio on noin 50-60€ koko vuonna). Ostan kananmunat monesti sieltä, jolloin 30 munan kenno maksaa noin 10 euroa. Yhden kananmunan hinta on siis vain noin 30 senttiä. Lidlissä luomumunia saisi muuten 29 sentillä kappale, mutta tuen mieluummin lähituottajia.

Päätin myös, että alan valmistaa kalaa aiempaa useammin. Maaliskuussa meni vielä ihan hyvin, ja tutustuin vakiokauppani kalavalikoimaan paremmin. Päätös kuitenkin unohtui, ja kalaa syödään meillä edelleen lähes yhtä harvoin kuin aiemminkin. Jotain kuitenkin muuttui, enkä enää jätä kalaa tiskiin vain kalliin hinnan vuoksi, vaan rutiineistani puuttuu vain tottumus kalan valmistamiseen.

Kasvisruoan määrä on lisääntynyt meillä vuoden aikana entisestään. Olen kuitenkin oppinut sietämään soijarouhetta, ja Lidlin tofu on mielestäni parempaa (=tiiviimpää) kuin aiemmin suosimani Jalotofu, eli ostoslistalla on pääasiassa edullisia kasviproteiineja. Aiemmin kannoin kotiin ehkä kerran viikossa broileria, mutta nykyisin ostan sitä enää kuukausittain. En kuitenkaan usko, että kasvisruoka on suoraan halvempaa kuin sekaruoka, ja muutokset kustannuksissa eivät selity kasvisten kautta.

Pikkuostokset


Yllättävä huomio oli pikkuostokset. Käyn toisinaan kotimatkalla lähikaupassa, joka on meillä Alepa. Teen toki täydentäviä pikkuostoksia myös Lidlissä ja K-kaupoissa, mutta S-ryhmän kulut ovat lähes poikkeuksetta täydennysostoksia. Yleensä ostosreissun syy onkin jokin ruoasta puuttuva ainesosa tai loppunut tarvike, kuten wc-paperi tai leipä. Samalla kun käyn kaupassa, katson aina päiväystuotteet. Saatan siis mennä kauppaan ostamaan banaaneja, ja kävellä ulos niiden ja päiväysmunien ja –broilerin kera. Ne ovat toki heräteostoksia, mutta tähtäävät hävikintorjuntaan. Ostan vain tarpeeseen, ja pakastan esimerkiksi parasta ennen -päiviyksellä merkityt lihat heti, ja käytän ne yleensä viikkojen sisään ostohetkestä.

758 euroa vuodessa tuntuu kuitenkin melko isolta summalta vain täydennysostoksiin. Olen joka tapauksessa iloinen todella lähellä olevasta lähikaupasta. En aio jatkossakaan lopettaa lähikaupan käyttämistä, mutta ehkä jatkossa voisin tarkistaa viikonlopun ison ostosreissun ostoslistan vielä hiukan huolellisemmin, jotta raaka-aineita ei jäisi puuttumaan.

Kuva: pixabay.com

Miksi seuraan lukuja?


Ruokamenojen laskeminen on avartavaa. Olen onnekkaasti siinä asemassa, että en joudu venyttämään penniä ja miettimään kaupassa mihin rahat riittävät. En kuitenkaan tahdo maksaa turhasta, ja minulle sopivat siis oikein hyvin kauppojen omat merkit. Moni suosikkituotteeni on Pirkan tai Lidlin omien merkkien tuotteita.

Oman talouden seuraaminen on kuitenkin mielenkiintoista. Tiedän mistä rahat tililleni tulevat ja koska. Olennaisempaa onkin tietää myös mihin rahaa kuluu - ja koska. En seuraa muita kuluja vakituisesti, mutta olen kuitenkin tietoinen esimerkiksi puhelinliittymän, vakuutusten ja asumisen kuluista. Ruokaostokset näkyvät tilillä yleisimpänä menona, ja siksi niiden seuraaminen on kiinnostavaa.

Postausta ei ole tehty yhteistyössä Keskon kanssa. On sattumaa, että käytän pääasiassa viikon isojen ostosten kauppana Citymarkettia ja työmatkalla Supermarkettia, ja siksi seuraan sen kaupan kuluja enemmän. S-ryhmältä löytyy vastaava palvelu, ja senkin tutkiminen on mielenkiintoista. Erilaiset talouden seuranta sovellukset ja -palvelut ovat näppäriä, ja koen niiden käyttämisen helpommaksi kuin esimerkiksi ruutuvihkon. Molemmat tavat ovat kuitenkin hyviä, ja tähtäävät samaan lopputulokseen.
© Valmiiseen pöytään
Maira Gall