tiistai 11. syyskuuta 2018

Valtakunnallinen hävikkiviikko

Eilen alkoi Kuluttaja-lehden luotsaama valtakunnallinen hävikkiviikko. Teemaviikko on todella tärkeä, eikä sen sanomaa voi liiaksi korostaa. Hävikkiin päätyvästä ruoasta 30% on kotitalouksien tuottamaa, ja jokainen suomalainen heittää vuodessa keskimäärin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois. Tämä on noin kuusi prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta. Mieti, että jos käyt ruokakaupassa neljästi viikossa, voit joka vuosi heittää kaksi kassillista ruokaa suoraan roskiin. Se jos mikä on ajan, rahan ja luonnonvarojen tuhlaamista!

valmiiseen pöytään

Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia. Ihan perus arjen tuotteita siis. Globaalisti tuotetusta ruuasta jää vuosittain käyttämättä muun muassa 30% viljasta eli 763 miljardia pastapakkausta, 20% lihasta eli 75 miljoonaa kokonaista lehmää ja 20% maitotuotteista ja munista eli 574 miljardia kananmunaa. Nämä ovat niin isoja lukuja, että niitä on mahdotonta käsittää. Siksi tuntuukin helpommalta kiinnittää huomiota siihen, miten minä itse voin vähentää hävikkiä.

Olen kirjoittanut ja maininnut hävikin torjunnan täällä aiemminkin. Pidän sitä todella tärkeänä, mutta kuitenkin niin itsestään selvänä, että en mieti sitä joka päivä. Olen toiminut samalla kaavalla jo monta vuotta, ja se on helppoa juuri siksi, että se toimii. Ostan ja kulutan suunnitelmallisesti, ja siksi hävikkiä syntyy todella vähän. Tekisi mieli ajatella, että en tuota ollenkaan hävikkiä. Pienellä pohdinnalla muistan kuitenkin oman kompastuskiveni, ja se on ruokien kokeilua varten ostetut tuotteet. Olen esimerkiksi ostanut paketillisen tattarihiutaleita, ja tein siitä kahdesti puuroa, mutta en pitänyt sen mausta. Käytän tattaria leivonnassa jauhoina, mutta hiutaleet jäivät käyttämättä. Muutaman vuoden – ja yhden muuton – jälkeen heitin hiutaleet vihdoin pois, vaikka niissä ei mitään vikaa ollutkaan. Toisinaan myös leipä ehtii homehtua, jos en laita sitä heti pakastimeen, tai salaatti muuttuu jääkaapissa syömäkelvottomaksi (tällä en tarkoita vain lötköä, vaan lähinnä nestemäistä olomuotoa).

Hävikki-idolini on Maku-lehden päätoimittaja Satu Koivisto. Hänen Instagramissaan on mielettömiä vinkkejä hävikin torjuntaan, ja myös Sadun Gastronaatti-kirjat ovat täynnä hyviä vinkkejä. En itse ole vielä niin pitkällä, että käyttäisin porkkanasta naatit ja sitruunoista kuoret, mutta ehkä ajan kanssa opin vieläkin paremmin kaiken hyödyntäväksi.

Hävikin torjuminen, tai välttäminen on todella yksinkertaista. Osta kaupasta vain se mitä aiot syödä, ja valmista ruokaa järkeviä määriä. Ennakointi ja suunnitelmallisuus kannattaa. Ruoan syöminen sen pois heittämisen sijaan on paitsi ekologista, myös taloudellista. En heitä rahaa roskiin, joten miksi heittäisin ruokaakaan? Luitko muuten jo maaliskuisen postaukseni hävikkiruokaa myyvästä Fiksuruoka.fi-palvelusta? Olen testannut sekä Fiksuruoan että Matsmartin, ja todennut molemmat toimiviksi väyliksi vähentää hävikkiä jo tuottajien ja maahantuojienkin tasolla.

Listasin alle muutaman helpon tavan vähentää hävikkiä. Alapuolen kuva on viime viikonlopun ruokaostoksistani. Kirjoitin ruokalistan perusteella ostoslistan, jota noudatin kaupassa. Ainoat listan ulkopuolelta ostetut tuotteet olivat pekoni, joka ehti jääkaappiin ennen kuvaa, ja miesflunssan vuoksi hyväksytty appelsiinimehu. Kaikki näistä tulevat varmasti käytettyä, kun lista oli ennalta hyvin suunniteltu.

hävikkiviikko
Instagram-kuva viikon ruokaostoksista

hävikkiviikko

Ruokalistan suunnittelu

Teen kerran viikossa seuraaville arkipäiville ruokalistan, jonka perusteella kirjoitan ostoslistan. Ostan yleensä vain listan asiat, mutta toisinaan mukaan tulee myös heräteostoksia. Yleensä niitä ovat esimerkiksi uutuuskarkit, jotka tulevat - kumma kyllä - aina syötyä.

Pakastaminen

Pakastan ahkerasti lähes kaikkea. Ostan kaupasta lihoja, joiden viimeinen käyttöpäivä on lähellä. Mikäli liha ei tule heti käyttöön, pakastan sen ja myös käytän niitä. Aloitan monesti ruokalistan suunnittelun katsomalla pakastimeen, ja pohtimalla mitä sieltä voisi tällä kerralla käyttää. Näin lihat eivät jää sinne pyörimään ja päädy myöhemmin roskiin. Pakastan myös leivät. Ostan leipää usein alennuksella tai muuten vain useamman paketin, jotka pakastan. Leipä on tuoreen makuista, kun sen käyttää leivänpaahtimen kautta.

Pakkauskoot

Muovin vähentämisen ja ruokakustannusten kannalta suuret pakkauskoot ovat hyviä. Kilon paketti jauhelihaa maksaa yleensä vähemmän kuin 400 gramman pakkaus. Entä sitten kun viikon aikana tekeekin vain yhdet lihapullat? Palaan silloin edelliseen kohtaan ja pakastan ylimääräisen.

Monessa paikassa sanotaan, että hävikkiä voi torjua, kun ei sorru tarjouksiin. Itse sorrun kyllä, mutta järjen kanssa. En osta kymmentä pussia makaronia tarjoushinnalla, koska tiedän että en käytä makaronia niin nopeasti, että sen ostaminen olisi järkevää. Suurperheessä tai muuten paljon makaronia syödessä tarjous olisi kuitenkin järkevä käyttää hyödyksi. Valitsen siis itselle sopivat tuotteet, ja tartun tarjoukseen vain, jos siitä on minulle hyötyä.

Päivämäärämerkinnät

Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Kaksi sanaparia, joiden sisältö tuntuu yllättävän monelle haastavalta. Viimeinen käyttöpäivä on todella viimeinen, ja se on yleensä vain lihatuotteissa. Kaikissa muissa on parasta ennen -päiväys, jonka jälkeen tuote on oikein säilytettynä yleensä käyttökelpoinen. Kananmunat ja maitotuotteet säilyvät jopa yllättävän pitkään. Kuivatarvikkeissa päiväys on lähinnä suuntaa-antava, ja tuote harvoin menee miksikään. Käytin nimittäin juuri eilen kuivahiivaa, jonka parasta ennen oli vuonna 2017. Hiivapussi ei näyttänyt tai tuoksunut kummalliselta, ja leipäkin kohosi samaan tapaan kuin ennenkin.

valmiiseen pöytään

Millä keinoilla sinä torjut hävikkiä? 


Lue myös:

Hävikistä herkuksi
Kuukauden ruokabudjetti

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Valmiiseen pöytään
Maira Gall