kotiliesi

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Mihin käytän kuukauden ruokabudjetin?

Kirjoitin tammikuussa arkemme ruokaostoksista, ja niiden kustannuksista. Meiltä kuluu arjen ruokiin rahaa siis noin 250-300 euroa kuukaudessa, kuukaudesta riippuen. Tällä kertaa ajattelin paneutua siihen, mitä tuolla rahalla saa, eli mitä kannan kaupasta kotiin.

Helmikuussa eräässä Facebookin ruokaryhmässä joku avasi keskustelun kysymällä, paljonko kullakin kuluu kuukaudessa rahaa pakollisiin ruokamenoihin. Ostosten sisältöä ei moni eritellyt, mutta kuukausittaiset summat vaihtelivat laidasta laitaan. Pienin budjetti oli ruokajonosta ruokansa hakevilla, ja kallein summa taisi olla noin 1000€ kuukaudessa. Tonnilla söi vaihtelevasti 4-9-henkiset perheet.

Uskoisin, että ruokamenomme ovat melko keskitasolla. Kuukauden ruokabudjetti kattaa ainekset aamu- ja iltapalojen lisäksi lounaat ja päivälliset. Facebookissa moni vastaaja tuntui sisällyttävän kuluihin vain tarvikkeet aamu- ja iltapaloille, sekä päivällisille. Näin ollen uskaltaisin sanoa, että vaikka menot ovat keskitasoiset, tulee kaupasta ostettua määrällisesti hiukan enemmän ruokaa.

29,25€

Kuinka tähän on päästy


Kertoessani kaupassakäynnin tavoistani, olen monesti saanut vastaukseksi, että pitäisi jaksaa ja muistaa opetella. Rutinoituminen on tässä tapauksessa tie onneen. Tuskin kovin moni on osannut ajaa polkupyörällä täydellisesti ensimmäisestä polkaisusta alkaen, mutta nyt sarviin tarttuessa ei yleensä tarvitse pohtia mitä tässä pitikään tehdä. Useita vuosia ruoka- ja ostoslistoja kirjoitettuani tavasta on tullut rutiini, ja se sujuu melko nopeasti. Toki aina ei huvita tai inspiroi, mutta kuitenkin monta kertaa kuukaudessa taputan itseäni olkapäälle toimivasta systeemistä. 

En varsinaisesti ajattele ruokaa säästökohteena. Päätavoitteeni kaupassa ei ole ostaa mahdollisimman halvalla, sillä kyllä meidänkin menoissa karsimisen varaa olisi. Moni tuote on kuitenkin hinnasta riippumatta samalta tuottajalta, ja se myydään kuluttajalle eri hinnalla eri tuotemerkkien alla. Vaasan leipä saattaa siis varsin hyvin tulla samalta tehtaalta Pirkka-leivän kanssa. Ruoka on asumiskustannusten jälkeen suurin kuluerä, ja siksi en ala törsäillä. Huomaamattaan kauppaan saisi kulumaan sen 1000 euroa kuukaudessa, mutta se raha on aina pois jostakin muusta. Meille matkustelu on mieluinen kuluerä, joten ostan ihan mielelläni tarjoushinnalla Oivariinia ja banaaneja, kun ylijäävän rahan voi laittaa lentoihin.

15,22€
Yksi hyvä säästökohde on pakkauskoot. Ostan yleensä esimerkiksi isomman margariinin, koska tiedän, että se tulee käytettyä. Ostan välillä lihaa tulevaa käyttötarvetta suuremman pakkauksen, ja pakastan ylijäävän osuuden. Alennushintaiset lihat säilyvät myös pakastimessa hyvin. Ostan myös toisinaan kalaa tarjouksessa, käytän osan tuoreena ja pakastan loput myöhempää käyttöä varten. Taloutemme on keskikokoinen kaksi henkeä, enkä siis valmista ruokaa puolijoukkueelle, ja tarvitse siksi 1 kiloa jauhelihaa kerralla. Sinkkukin voi siis huoletta ostaa isoja pakkauksia, mutta suunnitelmallisuutta se kuitenkin vaatii. Ja pakastimen. Ilman pakastinta suunnitelmallisuus ja ennakointi ovat hiukan haastavampia.

Ostan yleensä paljon tuotteita etukäteen. En kuitenkaan osta varastoon sellaisia ruokia, joita en tule käyttämään. Perus raaka-aineita, kuten tomaattimurskaa ja lihoja ostan huoletta, koska teen sellaisia ruokia, että ne tulevat käyttöön. Valmistettavat ruoat vaihtelevat viikosta toiseen, mutta pääasiallisesti ostoslistalla on kuitenkin lähes aina samoja juttuja. Ostan kasvikset rutiinilla, käytän samoja lihatuotteita ja leipäkin tulee valittua lähes aina kolmesta eri vaihtoehdosta.

Hyödynnän paljon tarjouksia. Selaan kaksi eri tarjouslehteä ennen ruokakauppaan menoa. Lisäksi käytän K-Ruoka-sovellusta. Sovellus tarjoaa minulle usein ostamiani tuotteita edullisemmalla hinnalla, ja on näppärää, että esimerkiksi melko kallis soijajogurtti on monesti ollut tarjouksessa. Tartun siis tarjouksissa sellaisiin tuotteisiin, joita muutenkin ostan, ja samalla säästän rahaa. En osta 8 annospurkkia jogurttia tai 10 pussia makaronia, koska ne jäisivät käyttämättä, ja rahaa menisi hukkaan.

18,73€

En heitä tuotteita pois, vaikka parasta ennen päiväys olisi ylittynyt. Parasta ennen päiväys kertoo vain sen, koska tuote on parhaimmillaan. Esimerkiksi muropaketin tai riisipussin sisältö ei maagisesti vanhene yhdessä yössä. En ole koskaan saanut ruokamyrkytystä, vaikka käytänkin kahvissa viikon vanhaa maitoa. Kasviksissa parasta ennen päiväyksiä ei ole, mutta nahistuneetkin yksilöt sopivat hyvin esimerkiksi uunissa paahdettavaksi, munakkaaseen tai perinteisesti sosekeittoon. Pehmeä porkkana ei ole pilaantunut, mutta homeinen on. Aistinvaraista arviointia kannattaa siis noudattaa enemmän kuin pakkausten päiväyksiä. Viimeinen käyttöpäivä on luonnollisesti eri asia, enkä suosittele syömään vanhentunutta lihaa.


Mitä rahalla sitten saa

eli mitä yleensä ostan 50 eurolla viikossa

1-2 kauramaitoa
5-6 banaania
1 rss kirsikkatomaatteja
1 kevytmaito
2 soijajogurttipurkkia
1 pkt kevätsipulia
1 kuohu- tai ruokakerma
1 pkt broilerin pihvejä tai suikaleita
Porkkanaa, bataattia, perunaa, paprikaa ja muita kasviksia vaihdellen
Leipää
Kananmunia
Kermaviili
Tomaattimurska

1-2 kertaa kuukaudessa:
Leikkele
Juusto
Oivariini
Oliiviöljy
Pakastemarjat
Juustoraaste
Feta
Kaurahiutaleet
Pasta/riisi
Päivittäiskosmetiikka ja pesuaineet

12,58€


Jääkö jotakin ostamatta


Alle 300 euron käyttäminen kuukaudessa takaa sen, että täysin päättömästi ruokaa tule ostettua. Säästösyistä en jätä mitään ostamatta, vaan syy seuraavien vähyyteen on pääasiassa se, että ne eivät vain kuulu ostettaviin. Kokoliha siksi, etten pidä siitä, ja muut eivät pääasiassa terveellisyyden vuoksi kuulu ruokavalioon.

Ruokajuomana meillä juodaan vettä, eli maitoa kuluu vain litra viikossa kahvimaidoksi. Etenkin lapsiperheissä maito varmasti nostaa kustannuksia. Mehua on pöydässä todella harvoin – pääasiassa brunssilla.

En juuri valmista ruokaa kokolihasta, eli porsaan ulkofilee, naudan sisäpaisti ja häränlihapihvit jäävät ostamatta. Valmisaterioita kannan kotiin erittäin vähän. Puolison lautaselle lähtee töihin toisinaan maksalaatikkoa, ja itselleni ostan muutaman kerran vuodessa Saarioisen mikropitsan.

Maustettuja rahkoja tai välipaloja ei päädy ostoskoriin. Maustetut rahkat sisältävät tolkuttoman määrän sokeria, tai vaihtoehtoisesti makeutusaineita. Valmiille välipaloille on muutenkin arjessa melko vähän tarvetta. Muita vain poikkeuksellisesti kotiin päätyviä ovat esimerkiksi maustetut kermat ja murot.

Kerran viikossa kaupassa käynti on myös näppärästi vähentänyt herkkujen ostoa. Kyllä niitä tulee ostettua, mutta onneksi vähemmän. Selkeästi huomaa, että jos viikonloppuna käy "vain vähän ostamassa iltaherkkuja", niin kuitilla on melkein sama summa kuin viikon arkiruokia ostaessa.

Mihin sinun ruokabudjettisi kuluu?

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Valmiiseen pöytään
Maira Gall