Pizzataikina kahdella tavalla

Olen kokeillut yön yli jääkaapissa kohoavasta taikinasta tehtyjä sämpylöitä, huoneenlämmössä kohoavaa pataleipää, ja tällä kerralla yönsä jääkaapissa vietti pizzataikina. Näitä kaikkia kolmea yhdistää melko vähäinen määrä hiivaa ja pitkä kohotusaika.

Tein pizzataikinan jääkaappiin viikko sitten sunnuntaina, ajatuksenani paistaa maanantaina töiden jälkeen pizzaa. Pizzamaanantai hakkaa muuten pizzaperjantain 6 – 0; onko parempaa kuin väsyttävän ja vähän masentavan maanantai työpäivän jälkeen syödä pizzaa? Ehkä suklaan syöminen, mutta se onkin jo eri juttu.

Taikinaa maanantaina käsitellessäni pohdin, että tokkopa pizzasta tulee sen parempaa kuin tavallisesti tekemästäni taikinasta (sen ohje myös alla). Kun pizza tuli uunista ja löysi tiensä vatsaani, pyörsin puheeni; aivan törkeän hyvää! Toisaalta, jos taikinaan tulee puoli desiä öljyä, voiko se ollakaan pahaa?

Ohjeesta kaikki kunnia menee Isyyspakkaus-blogiin. Kopioin reseptin suoraan, eikä se kyllä muutoksia kaipaa. Käytin tavallisia vehnäjauhoja, ja lopputulos oli mielestäni niillä varsin onnistunut.

Yön yli pizzataikina

2 dl vettä
12,5 g tuorehiivaa (¼ pakettia)
1 tl suolaa
noin 4 dl vehnäjauhoja
½ dl oliiviöljyä

Mittaa kädenlämpöinen vesi kulhoon, murenna hiiva veteen ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää suola ja vehnäjauhot vähitellen sekoittaen taikinaa samalla. Taikina saa jäädä löysäksi.

Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, jotta siihen muodostuu hyvä sitko. Lisää lopuksi oliiviöljy ja jatka vaivaamista pari minuuttia. Peitä taikinakulho ja aseta se jääkaappiin yöksi.

Seuraavana päivänä jaa taikina kahtia, muotoile taikinasta kaksi palloa ja painele pallot käsin leivinpaperin päälle ohuiksi pizzapohjiksi. Esipaista pohjia ilman täytteitä noin viisi minuuttia. Huomaa, että pohja ei saa ruskettua, jotta siitä ei tule kuivaa, kun se paistetaan toisen kerran.

Täytä pizza haluamillasi täytteillä. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes sen reunat alkavat ruskettua ja juusto on sulanut.

Jos akuutti pizzahimo iskee, eikä ole aikaa odotella yön yli, on durumvehnäjauhoista tehty pizza ratkaisu. Durumjauhon sitkopitoisuus on tavallista vehnäjauhoa alhaisempi, jolloin taikinasta ei tule joka suuntaan vallattomasti venyvää, vaan sen käsittely on helppoa. Pohjasta tulee myös rapea, eikä pullavan pehmeä, siispä pizzapohja minun makuuni. Durumjauho on hiukan vehnäjauhoa kalliimpaa, mutta ei onneksi merkittävästi. Suosittelen jauhon kokeilemista, ja samalla voikin vaikka harjoitella pastataikinan tekoa. Jauho sopii nimittäin myös siihen. Ohje on Myllyn Parhaan.

Durumjauhopizza

1½ dl vettä
15 g hiivaa (⅓ pakettia)
½ tl suolaa
2 rkl öljyä
noin 3 dl durumvehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja durumvehnäjauhot. Alusta pizzataikina tasaiseksi ja anna sen kohota kaksinkertaiseksi eli noin 30–40 minuuttia.

Kauli pizzataikinasta yksi iso uunipellillinen tai 2 pienempää pizzapohjaa. Lisää haluamasi täytteet ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla kypsäksi 12–15 minuuttia.

Pikkusuolainen iltapala, eli bruschetta

Perjantaina ihaninta on työviikon jälkeen linnoittautua sohvalle leffan tai sarjojen seuraan. Terveellisen iltapalan voi korvata jollakin vähemmän ankealla, koska vaihtelu virkistää ja onhan sentään perjantai. Voisin syödä sipsiä ja karkkia vaikka koko viikonlopun ajan, mutta joskus on kiva nähdä vähän vaivaa. Bruschetta on ihanaa, eikä vaadi tuntien hikoilua keittiössä. Alle vartissa valmistuu siis herkku, jonka kanssa Netflix sopii yhteen kuin aurinko ja kesä.

Vähemmän on yleensä enemmän, ja bruschetta muodostuukin yksinkertaisimmillaan leivästä, öljystä, tomaatista ja mozzarellasta. Suosikki leipäni on Lidlin siemenpatonki, jonka hinta on suurin piirtein 0,70€. Öljynä tykkään käyttää oliiviöljyä, ja tomaateista valitsen yleensä kirsikkatomaatit. Mozzarellan suhteen en ole ollut kovinkaan valikoiva.

Bruschetta

patonkia
oliiviöljyä
tomaatteja
mozzarellaa
suolaa
mustapippuria

Leikkaa patonki viistosti ohuiksi viipaleiksi (näin saat täytteille enemmän pinta-alaa). Valuta viipaleiden päälle hiukan oliiviöljyä, ja paista 150-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia. Kuutioi sillä välin tomaatit, ja revi tai viipaloi mozzarella paloiksi.

Levitä tomaatit ja mozzarella esipaistettujen patonkien päälle. Mausta suolalla ja ripauksella mustapippuria. Paista noin 5 - 8 minuuttia. Halutessasi voit tiputella päälle oliiviöljyä.

Nautinnollista perjantaita!

Espoon Konttitori

Suosikki kirpputorini kesäisin on Konttitori Vermon raviradan parkkipaikalla Espoossa. Kirpputori järjestetään lähes jokaisena sunnuntaina noin toukokuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle. Myyntiä varten saa kaksi parkkiruutua, mutta pöytä pitää tuoda itse. Myydä voi hyvin myös vaikkapa viltin päältä, tai peräkontista/-kärrystä.

Myyntiaika on kello 10 - 14, ja hyvällä säällä kaikki ruudut ovat täynnä myyjiä, eli paikalla on yli 200 myyjää. Ostettavaa riittää siis koko myyntiajaksi. Paikkamaksu on 25 euroa - huomattavasti edullisempi siis kuin pääkaupunkiseudun kirpputoripöytien viikkovuokrat. Lisätietoja löytyy muun muassa Vermo Areenan sivuilta.

Olen ollut myymässä kolmesti, ja ostamassa usein. Myyjän näkökulmasta myynti on helppoa ja hyvää. Itsepalvelukirpputoriin verrattuna vaiva on pienempi, kun tuotteita ei tarvitse hinnoitella etukäteen, eikä myynti sido koko viikon aikataulua. Riittää kun siistii myytävät tuotteet, pakkaa laatikkoihin ja myy 4-5 tuntia. Voitto on itselläni ollut pääasiassa myös suurempi kuin itsepalvelukirppiksillä.

Myyntipaikkoja aletaan jakaa kello 9, mutta olen ollut aina jonottomassa kahdeksasta alkaen, ja jono on lähtenyt liikkeelle jo ennen puoli yhdeksää. Paikalla kannattaa siis olla hyvissä ajoin. Mukaan kannattaa myös varata tarpeeksi iso käteiskassa myynnin sujuvoittamiseksi, ja ostajista moni kysyy muovikassia, etenkin isoille ostoksille, joten niitä voi halutessaan varata mukaan. Aurinko paahtaa parkkialueelle koko päivän ajan, joten suosittelen pään suojaamista sekä aurinkorasvaa.

Ostajalle tästä kirpputorista erinomaisen tekee aidot myyjät. En etsi kirpputoreilta antiikkia kalliilla, en ole kiinnostunut maksamaan Muumimukista 80 euroa, tai keräile intohimoisesti Kalevala Koruja ja 70-luvun Apu-lehtiä. Näidenkin myyjiä kirpputorilla on, mutta suurin osa myyjistä myy kuitenkin itseltään käytöstä poistunutta, tavallista tavaraa. Olen löytänyt vaatteita, kirjoja, sisustusjuttuja ja käyttöesineitä. Käytännössä siis kaikkea mitä myytävänä on :) Lisäksi lastenvaatteita ja -tarvikkeita on luonnollisesti paljon tarjolla. Hinnatkin ovat mielestäni pääasiassa maltillisia. Kokonaisuutena siis erittäin kiva paikka etsiä ja löytää uusia aarteita :)

Päivitetty heinäkuussa 2021: Konttitorin järjestäjänä oli aikaisemmin Merimieskirkko, mutta kesällä 2021 toiminnasta siirtyi vastaamaan Vermo Areena.

Monipuoliset pinaattiletut

Pinaattiletut kuuluvat monella kaupan valmishyllystä ostettuihin arkiruokiin. Oletko koskaan paistanut niitä itse? Ero on huima! Vähän samalla tavalla, kun valmislihapullat maistuvat täysin erilaisilta kuin itse tehdyt. Taikinan turvotus ja lettujen paistaminen vievät kyllä hiukan aikaa, eivätkä nämä siis ole yhtä nopeita ja vaivattomia kuin valmisletut, mutta voittavat kyllä maun puolesta 100 - 0. Kokeile ihmeessä vaikkapa viikonloppuna.

Kouluaikanani pinaattiletut tarjoiltiin mielestäni oudosti perunoiden ja kananmunakastikkeen kera. Tätä yhdistelmää en ole kotona kaipaillut :) Syö letut täytettyinä, ja yhdistelmäni on (ehkä hiukan kummalliselta kuulostavat) pesto ja feta. Tämä yhdistelmä löytyi jo muutama vuosi sitten, kun pohdin, minkä kanssa letut olisivat parhaimmillaan. Jäin näihin koukkuun, enkä ole juuri muuta enää kokeillut. Suosittelen testaamaan.

Tiesitkö muuten, että pinaattiletut toimivat myös makeilla täytteillä? Makeista suosikkini on kinuskikastike ja vaniljajäätelö, mutta myös klassinen mansikat ja kermavaahto toimivat varmasti loistavasti :) Taikinaan ei tule tavallista lettutaikinaa enempää suolaa, eikä pinaatti tee mausta suolaista. Jos olet kuitenkin epäileväinen, voi pinaatin määrän hyvin puolittaa.

Pinaattiletut

noin 40 pikkulettua tai 12 isoa

2 munaa
4 dl maitoa
1 dl vichyä
3 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
150 g sulatettua pakastepinaattia
1 rkl öljyä

Riko munat kulhoon. Vatkaa maito ja munat vispilällä sekaisin. Lisää jauhot, suola, pinaatti sekä öljy. Anna taikinan turvota huoneenlämmössä noin puoli tuntia. Lisää lopuksi vichy ja sekoita.

Paista letut pannulla keskilämmöllä molemmin puolin.

Kalkkimaalilla maalaaminen

Olen käsityöihmisenä kohtalaisen idearikas ja innostun helposti, mutta olen myös malttamaton. Saan hyviä ja "hyviä" ideoita, joiden toteutusvaiheen aikana iskee yleensä epätoivo. Toissa kesänä maalasin parvekkeella hyllyyn kolmatta maalikerrosta ja pohdin, että en enää koskaan maalaa kerrostalossa mitään. Puolitoista vuotta myöhemmin löysin itseni kuitenkin jälleen pensseli kourassa ja kädet maalitahroissa.

Tein alkuvuodesta kaksi muutosta vaativaa kirppislöytöä. Toinen oli jakkara pöydän alle, ja toinen pieni pöytä kotiteatterin vahvistimen alle. Molemmat olivat muuten hyviä tarkoitukseensa, mutta väri ei miellyttänyt. Muistin lukeneeni aiemmin kalkkimaalista, ja sen ominaisuuksiin tutustuttuani totesin sen soveltuvan tällaiseen projektiin. Päädyin suorittamaan ensikokeilun maalammalla tasot vessassa, suojassa kissoilta. En harrasta joogaa, mutta maalatessa toivoin harrastavani. Pieni vessa ei ole kaikista optimaalisin maalauspaikka!

Alkuvuoden testiprojekti herätti innon maalaamiselle, ja huhti-toukokuusa aloitin hiukan isomman projektin, jonka vihdoin sain toissa viikonloppuna valmiiksi. Kyseessä olivat tori.fi:stä ostetut tikkaat, joiden väri oli oranssinpunainen. Värin muuttaminen oranssista valkoiseen ei ollut mikään pieni homma, vaan vaati kolme kerrosta maalia ja neljännenkin olisi voinut sutia, jos vain olisin vielä jaksanut. Viimeistelin maalin vielä levittämällä sen suojaksi kerroksen vahaa.

Projektia hidasti viileä ja sateinen sää, sillä tällä kerralla maalasin parvekkeella. Tahdoin antaa maalin kuivua hyvin, ja toisaalta maalaaminen oli myös niin työlästä, että rannekin kaipasi lepoa. Kylmä kevät antoi onneksi hiukan armoa, eikä tikkaiden valmistumisella ollut kiire.

Maaliksi valikoitui Kalustekalkkimaali Chalk Paint valkoisena. Hintaa 0,9 litran purkilla oli noin 35 euroa, ja purkista kului reilu puolet. Kalkkimaalin etuihin kuuluu, että se on hajutonta ja kuivuu nopeasti. Vesiliukoisena maali on näppärää, kun se ei vaadi pensselien (tai käsien) puhdistamista tärpätillä.

Suosittelen kalkkimaalia etenkin kun kaivataan nopeaa kuivumista ja hajuttomuutta. Migreeniin taipuvaisena en pidä kovin haisevista maaleista. Maalasin esimerkiksi kahden välipuun alla olevat metallitangot pienoismallimaalilla. Aikaa tähän kului noin 10 minuuttia, mutta päänsärky kestikin sitten loppupäivän. 

Tikkaista tuli parvekkeelle hylly kukille. Hyllymateriaali löytyi Kierrätyskeskuksesta, ja maksoi yhden euron. Kapea rima on Bauhausista, ja maksoi muistaakseni muutaman euron. Purin ostamani hyllyt laudoiksi ja hioin laudat kevyesti, sillä niissä oli lakka pinnassa ja tahdoin vältellä keltaisuutta. Tämän jälkeen mittasin ja sahasin laudoista tikkaisiin sopivat hyllyt, maalasin osat ja kokosin hyllyt ruuveilla.

Valmis lopputulos: