Olen kokeillut yön yli jääkaapissa kohoavasta taikinasta tehtyjä sämpylöitä, huoneenlämmössä kohoavaa pataleipää, ja tällä kerralla yönsä jääkaapissa vietti pizzataikina. Näitä kaikkia kolmea yhdistää melko vähäinen määrä hiivaa ja pitkä kohotusaika.
Tein pizzataikinan jääkaappiin viikko sitten sunnuntaina, ajatuksenani paistaa maanantaina töiden jälkeen pizzaa. Pizzamaanantai hakkaa muuten pizzaperjantain 6 – 0; onko parempaa kuin väsyttävän ja vähän masentavan maanantai työpäivän jälkeen syödä pizzaa? Ehkä suklaan syöminen, mutta se onkin jo eri juttu.
Taikinaa maanantaina käsitellessäni pohdin, että tokkopa pizzasta tulee sen parempaa kuin tavallisesti tekemästäni taikinasta (sen ohje myös alla). Kun pizza tuli uunista ja löysi tiensä vatsaani, pyörsin puheeni; aivan törkeän hyvää! Toisaalta, jos taikinaan tulee puoli desiä öljyä, voiko se ollakaan pahaa?
Ohjeesta kaikki kunnia menee Isyyspakkaus-blogiin. Kopioin reseptin suoraan, eikä se kyllä muutoksia kaipaa. Käytin tavallisia vehnäjauhoja, ja lopputulos oli mielestäni niillä varsin onnistunut.
Yön yli pizzataikina
2 dl vettä
12,5 g tuorehiivaa (¼ pakettia)
1 tl suolaa
noin 4 dl vehnäjauhoja
½ dl oliiviöljyä
Mittaa kädenlämpöinen vesi kulhoon, murenna hiiva veteen ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää suola ja vehnäjauhot vähitellen sekoittaen taikinaa samalla. Taikina saa jäädä löysäksi.
Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, jotta siihen muodostuu hyvä sitko. Lisää lopuksi oliiviöljy ja jatka vaivaamista pari minuuttia. Peitä taikinakulho ja aseta se jääkaappiin yöksi.
Seuraavana päivänä jaa taikina kahtia, muotoile taikinasta kaksi palloa ja painele pallot käsin leivinpaperin päälle ohuiksi pizzapohjiksi. Esipaista pohjia ilman täytteitä noin viisi minuuttia. Huomaa, että pohja ei saa ruskettua, jotta siitä ei tule kuivaa, kun se paistetaan toisen kerran.
Täytä pizza haluamillasi täytteillä. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes sen reunat alkavat ruskettua ja juusto on sulanut.
Jos akuutti pizzahimo iskee, eikä ole aikaa odotella yön yli, on durumvehnäjauhoista tehty pizza ratkaisu. Durumjauhon sitkopitoisuus on tavallista vehnäjauhoa alhaisempi, jolloin taikinasta ei tule joka suuntaan vallattomasti venyvää, vaan sen käsittely on helppoa. Pohjasta tulee myös rapea, eikä pullavan pehmeä, siispä pizzapohja minun makuuni. Durumjauho on hiukan vehnäjauhoa kalliimpaa, mutta ei onneksi merkittävästi. Suosittelen jauhon kokeilemista, ja samalla voikin vaikka harjoitella pastataikinan tekoa. Jauho sopii nimittäin myös siihen. Ohje on Myllyn Parhaan.
Durumjauhopizza
1½ dl vettä
15 g hiivaa (⅓ pakettia)
½ tl suolaa
2 rkl öljyä
noin 3 dl durumvehnäjauhoja
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja durumvehnäjauhot. Alusta pizzataikina tasaiseksi ja anna sen kohota kaksinkertaiseksi eli noin 30–40 minuuttia.
Kauli pizzataikinasta yksi iso uunipellillinen tai 2 pienempää pizzapohjaa. Lisää haluamasi täytteet ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla kypsäksi 12–15 minuuttia.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti