Muistojen maanantain edellisessä Berliini-osiossa kerroin matkasta yleisesti. Tänään luvassa on kuvasaldoa sunnuntain pyöräilyn varrelta sekä aamiaista, joka saa kuolan valumaan vielä jälkikäteenkin.
Matkan toisena päivänä vuokrasimme polkupyörät. Pyörien päivävuokra on noin 10-12€, ja niitä saa vuokrattua lähes mistä vain. Omamme löytyivät heti hotellin takana olevasta kioskista. Takuumaksu oli 50€, josta pyörien vuokra vähennettiin kun ne palautti.
En huomannut ottaa kahvilasta kuvaa, koska ruoka vei kaiken huomioni. Olin lukenut, että tarjolla olevat piimäpannukakut ovat hyviä, eikä yksikään kuulemani kehu todellakaan ollut väärässä! Pannukakkuannokseen kuuluu banaania, sitrustahnaa, granolaa, marjahilloa sekä ranskankermaa. Annos oli valtava ja piti nälän loitolla pitkälle iltapäivään.
Puolisoni valitsema uppomuna-savulohi -leipä näytti ja maistui myös erinomaiselta. Paikan hintataso oli hiukan kallis, mutta kuitenkin jokaisen käyttämäni euron arvoinen. Kahvi oli myös todella hyvää, joskin aamukahvinsa tavallisesti ämpäristä juovalle yksi kuppi oli melko pieni.
Vuokraamamme pyörät olivat kohtalaisen hyväkuntoiset ja niissä oli kolme vaihdetta. Berliini osoittautui hyväksi pyöräilykaupungiksi, jossa uskaltaa liikkua ilman että pitää pelätä henkensä puolesta. Liikuimme alueilla, joissa ei ollut suuria korkeuseroja ja pyöräilijät oli huomioitu erinomaisesti; pyöräkaistat löytyvät lähes joka kadulta. Eräällä kapealla tieosuudella takaa tuleva raitiovaunu jopa hidasti jotta ehdimme alta pois, eikä liiskannut meitä autojen väliin. Pyöräilykypäriä ei ollut, mutta vaijerilukon sai mukaan, joten pyörän pystyi jättämään turvallisesti kun sitä ei hetkeen tarvinnut.
Distrikt coffeesta suuntasinne Tiergarten- puistoon. Puisto on leveydeltään 3 kilometriä ja korkeudelta yhden kilometrin, joten kävellen siellä voisi kuluttaa päivän jos toisenkin. Pyöräillen puistosta näki kuitenkin melko kattavan osan. Kevät oli Berliinissä huomattavasti Suomea pidemmällä, mutta puisto ei vielä ollut täydessä kukoistuksessa. Puiston potentiaalin näki kuitenkin jo silmuilla olevien puiden ja kukkivien narsissien keskellä.
Puiston lounaispuolella on Berliinin eläintarha, joka on eläinlajeissa mitattuna maailman suurin ja pinta-alallisesti suurimpien joukossa. Tällä kertaa aika ei riittänyt siellä vierailuun, mutta onneksi puisto tarjosi muutakin. Etenimme pääpiirteittäin idästä lähteen puiston pohjoispuolta ja takaisin itään eteläpuolen kautta. Puistossa on useita pieniä vesistöjä ja puiden takaa saattoi löytää yllättäviä rakennuksia, kuten liittopresidentin valtavan edustusasunnon.
Viimeisenä aamuna ennen Zalando Outletiin matkaamista suuntasimme aamiaiselle House of Small Wonder -ravintolaan. Valitsin paikan pääasiassa sen sisäänkäynnistä näkemäni kuvan perusteella, ja tälläkin kertaa paikan valinta osui nappiin.
House of Small Wonder oli ruoan puolesta siitä mainio paikka, että vaikka itse voisinkin elää pelkillä aamiaisruoilla, oli kello jo lähempänä yhtätoista ja seuralaiseni kaipasi jotakin ruokaisampaa. Listalta löytynyt Katsu Don sisälsi japanilaista porsaanleikettä, riisiä, kevätsipulia, haudutetun munan sekä kaalia. Nälkä lähti tällä annoksella erinomaisesti.
Omille lautasilleni valitsin granolaa, turkkilaista jogurttia ja hedelmiä sekä mantelicroissantin. Granola oli mukavan rapeaa ja hedelmät maistuivat tuoreilta. Ravintola oli melko täynnä, mutta ruoka tuli pöytään alle 5 minuutissa. Henkilökunta palveli japanilaisen kohteliaasti ja hyvällä englannin kielellä. Huomionarvoista on, että ravintolassa hyväksytään vain käteinen. Siitä kyllä mainitaan vielä alaovella, mutta paikka on niin lumoava, että informaatio saattaa mennä ohi.
Sisäänkäynti on melko huomaamaton |
Ei kommentteja
Lähetä kommentti