Tein parvekkeella ilahduttavista raparpereista toukokuun satokausikasvisten innoittamana raparperi-kaurapaistosta, eli omena-kaurapaistoksen kesäistä serkkua. Uuniherkku ei vaadi monimutkaisia työvaiheita, ja siihen sopii mainiosti niin keväät ohuet raparperit kuin loppukesän hiukan paksummatkin varret. Raparperi ja kaura sopivat hyvin yhteen, ja raparperin happamuus häipyy uunissa.
Raparperin happamuus johtuu kasvissa olevasta oksaalihaposta. Raparperia ei suositella nautittavaksi raakana, ja kasvin lehdet ovat myrkyllisiä. Kohtuullisissa määrin oksaalihaposta ei ole haittaa, mutta se kuitenkin sitoo elimistöstä kalsiumia. Jos siis innostut nauttimaan sitä esimerkiksi kiisselinä tai useita piirakkapaloja kerralla, kannattaa seurana nauttia kalsiumpitoisia tuotteita, eli esimerkiksi maitoa, vaniljakiisseliä tai jäätelöä. Oksaalihaposta huolimatta raparperi on kunnon terveysherkku, ja siinä on muun muassa A-, C- ja K-vitamiineja, magnesiumia ja kaliumia.
Raparperin seuraksi sopii erittäin hyvin jäätelö ja vaniljakastike jo edellä mainitun kalsiumin saannin vuoksi, mutta ehdottomasti myös maun vuoksi. Olen viime aikoina koittanut vähentää maitotuotteita, sillä olen saanut laktoosittomastakin maidosta vatsan kipeäksi. Pienet määrät ovat edelleenkin soveltuvia, ja siksi paistoksessa on käytetty voita. Vaniljakastikkeen kanssa tahdoin kuitenkin tehdä testin, ja tein kastikkeen kauramaitoon. Kastike onnistui reilusti yli odotusteni. Olen nimittäin aiemmin kokeillut kauramaitoon tehtyä kaakaota, jolloin kuumennettu juoma maistui lähinnä suklaakaurapuurolta. Kastikkeessa kauran maku ei maistunut, vaan lopputulos oli pätevän vaniljainen. Desilitrassa kaura-, riisi- tai soijamaitoa (tai -juomaa) on 120 mg, eli 15 % päivän kalsiumin saantisuosituksesta. Ne ovat siis yhtä hyviä kalsiumin lähteitä kuin tavallinen maito.
Vaniljakastiketta valmistaessa kannattaa huomioida, että lopputuloksesta tulee pehmeämmän makuinen, kun käytössä on vaniljasokeri, ei vanilliini. Mikäli kuitenkin kaapissa on vain vanilliinia ja kastiketta tekee mieli, niin lisää se vasta kunnolla jäähtyneeseen kastikkeeseen. Kuumassa kastikkeessa mausta tulee helposti kitkerä. Vaniljakastike ei paksuunnu jäähtyessään, joten sitä kannattaa malttaa keittää tarpeeksi kauan.
Raparperin sesonki kestää suurin piirtein toukokuusta elokuuhun. Raparperi on todella helppohoitoinen, ja suorastaan itsenäisesti kasvava kasvi, ja sitä saa siis helposti jopa ilmaiseksi omasta pihasta, kaverin pihasta tai vaikka työkaverilta. Ei se kaupassakaan kallista ole, sillä supermarketin vihannesosastolla 500 grammaa raparperia maksoi vain noin 1,50 euroa. Arvioisin siis kahden hengen raparperi-kaurapaistoksen hinnaksi hiukan reilu euron. Maidottoman vaniljakastikkeen hintalappu puolestaan on noin 0,80 euroa, kun käytössäni oli noin 1,80 euroa maksava kauramaito ja tavallisia kananmunia.
Raparperi-kaurapaistos
kahdelle2-2½ dl raparperia pilkottuna, eli noin 2 vartta
75 g voita
1 tl + ¼ dl sokeria
2 dl kaurahiutaleita
Huuhtele raparperin varret huolellisesti ja pilko pieniksi paloiksi. Todella paksut, jo hiukan vanhemmat varret voi kuoria ennen pilkkomista. Kaada raparperit yhteen isoon kulhoon tai kahteen annoskulhoon. Ripottele raparperien päälle teelusikallinen sokeria.
Sulata voi mikrossa. Lisää sulaan voihin sokeri ja kaurahiutaleet ja sekoita hyvin. Lusikoi kauraseos raparperien päälle. Paista paistosta 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.
Anna jäähtyä hetki ja nauti vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.
Maidoton vaniljakastike
2½ dl kauramaitoa
1 kananmuna
1 rkl perunajauhoja
2 tl sokeria
¾ tl vaniljasokeria
Sekoita kauramaito, kananmuna, perunajauhot ja sokeri hyvin keskenään. Kuumenna kastiketta keskilämmöllä koko ajan vispilällä hyvin sekoittaen, kunnes kastike on paksuuntunut sopivaksi. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon vaniljasokeri.
Anna jäähtyä kunnolla jääkaapissa.
Kokeile myös:
Mustikkaherkku
Vadelmavaahto
Raparpericurd
Ei kommentteja
Lähetä kommentti