kotiliesi

tiistai 28. marraskuuta 2017

Lakritsiluumut, eli askel kohti joulua

Marraskuu kääntyy kohta kohti joulukuuta, ja alkava kuukausi tuo tullessaan jouluiset reseptit. Jos siellä ruutujen takana on teitä, jotka saavat näppylöitä jo sanasta joulu, niin ei hätää. Ajattelin aloittaa pehmeällä laskulla, ja tänään olisi tarjolla luumuja ja lakritsia. Eihän kuulosta liian jouluiselta?

Monen mielestä joulua kuuluu viettää vain sillä viikolla, kun jouluaatto on, mutta itse ryntään monesti jo lokakuussa glögiostoksille. Jouluksi koen vain joulun pyhät, ja kinkkua ja laatikoita syön vain silloin. Muuten tykkään kuitenkin ujuttaa joulukuun ruokiin jouluisia tai talvisia makuja; kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja pomeranssia. Omalla kohdallani kyse on siis ehkä enemmän pimeän kuukauden tunnelmoinnista kynttilöiden valossa ja kiireen vaihtamisesta keittiössä hääräilyyn.

Joulukuussa tulee usein leivottua ja herkuteltua huomattavasti useammin, kuin muina vuodenaikoina. Mikäpä siinä, jos pieni ylimääräinen herkuttelu saa hyvälle tuulelle, ja auttaa jaksamaan pimeän vuodenajan yli. Herkkujen valmistuksessa on muuten myös se hyvä puoli, että koska kaikkea ei voi syödä yksin, on hyvä syy kutsua itsensä iltakahville ystävien luokse, ja samalla voi viedä tuliaisia.

Lakuluumujen valmistaminen on yksinkertaisia, vaikka niin taidan kyllä sanoa lähes kaikkien ruokien kanssa. Näiden kohdalla se pitää erityisen hyvin paikkaansa, sillä luumut viipaloidaan, ja laitetaan kattilaan muiden aineksien kera. Lyhyt keittäminen, ja herkku on valmis. Hiukan kun antaa niiden jäähtyä jääkaapissa, niin maku ehtii tasaantua.

Ohje on löytynyt Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua -kirjasta. Minulla on siitä vanhempi painos, joten en osaa sanoa löytyykö ohje vielä uusitusta versiosta.


Lakritsiluumut


500 g luumuja
1 dl vettä
¾ dl sokeria
½ sitruunan mehu
1 tl lakritsijauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tähtianista
ripaus suolaa

Pese ja lohko luumut. Mittaa kaikki ainekset kattilaan, kiehauta ja keitä hiljaa poreillen noin 15 minuuttia. Poimi tähtianikset pois, ja purkita luumut liemineen. Säilytä viileässä.

Tarjoile kermavaahdon tai maltan riisin kanssa.


Maltan riisi

eli eilisen päivän riisipuuro kahdelle

4 dl kylmää riisipuuroa
1 dl kuohukermaa
1 rkl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi, ja kääntele kylmän riisipuuron joukkoon. Nauti sellaisenaan tai lakritsiluumujen kera.

Maltan riisi



Lue myös nämä:

Piparinmakuinen unelmatorttu
Herkullinen joulupataleipä
Suklainen glögipiiras

torstai 23. marraskuuta 2017

Kotitekoinen kebab

Kotitekoinen kebab, miltä kuulostaisi?

Itse tehtynä kebab on hyvää, ja maistuu paremmalta kuin kaupan valmiit kebablastut. Itse tehtynä kebab on myös terveellisempään kuin pikaruokaloiden kebab, ja vaikka valmistaminen viekin aikaa, tiedät ainakin mistä raaka-aineista se on valmistettu. Minä skeptisenä hiukan epäilen lihan alkuperää, silloin harvoin kun käyn kebabilla.

Kotitekoinen kebab pitää sisällään jauhelihaa ja mausteita. Itse teen kebabin naudan jauhelihasta, mutta olen kokeillut myös broileria. Se onnistui myös hyvin, mutta vaati vain hiukan erilaiset mausteet. Korvasin juustokuminan muistaakseni currymausteella, mutta suosittelen seuraamaan omaa makuaistia. Suosittelen valmistamaan kebabia kerralla paljon, jotta sitä ei tarvitse tehdä heti seuraavana päivänä uudestaan, kun huomaat kuinka hyvää se on.

Kebabiin tulee melko paljolta tuntuva määrä suolaa, mutta kun sen jakaa kuudelle annokselle, on määrä melko kohtuullinen 2,5 grammaa. Jauheliha kannattaa vaivata huolellisesti, sillä kypsänä se palkitsee nähdyn vaivan. Vaivaamisella massasta tulee tiivis pötkö, josta on kypsänä helppo viipaloida lastuja. Vaivaan itse lihan aina käsin, mutta jos kaapissassi pöydälläsi on yleiskone, voit käyttää myös sitä. Tällöin vaivaamisaikaa voi lyhentää hiukan.

kebab

Kebab jauhelihasta

noin kuusi annosta

1 kg naudan jauhelihaa
1 rkl suolaa
2 tl paprikajauhetta
1 rkl juustokuminaa
¾ tl valkopippuria
chiliä

Mittaa mausteet suureen kulhoon ja lisää jauheliha. Vaivaa jauhelihaa noin 10 minuuttia, kunnes sen koostumus on tiivis ja tasainen. Vähiten ikävältä vaivaaminen tuntuu kumihanska kädessä.

Leikkaa kaksi pitkää palaa alumiinifoliota ja laita ensin toinen pystyyn ja sitten toinen vaakaan. Muotoile jauhelihasta tiivis tasapaksu pötkö folion päälle. Tiivistä jauhelihaa vielä, jotta sisälle ei jää ilmaa. Rullaa jauhelihapötkö ensin toisen folion sisään, ja sitten vielä toisen. Pistä pötköön haarukalla muutama pisto, joista rasva valuu ulos.

Paista jauhelihapötköä leivinpaperoidun pellin päällä 100-asteisessa uunissa 4 tuntia. Huomaa, että vaikka tekisit kerralla pienemmän määrän, ei paistoaika lyhenny.

Anna kypsän kebabin jäähtyä noin puoli tuntia ja viipaloi se sitten terävällä veitsellä ohuiksi lastuiksi. Paista viipaleet pannulla tilkassa öljyä ennen ruokailua, ja nauti haluamillasi lisukkeilla.



Kastike pitakebabille


200 g kermaviiliä
1 (noin 80-100 g) maustekurkku
1 rkl sinappia
¼ suolaa
ripaus chiliä
ripaus mustapippuria

Hienonna maustekurkku pieneksi ja sekoita kermaviiliin. Mausta kermaviili chilillä, sinapilla, suolalla ja pippurilla.


Lidlissä näkyy muuten olevan juuri nyt kilon naudan jauheliha tarjouksessa, hintaan 5,49€. Tarjous on voimassa torstaista 23.11. sunnuntaihin 26.11.

Lue myös:

Kalapuikot ja tartarkastike
Maailman parhaat lihapullat

perjantai 17. marraskuuta 2017

Blogikuvaus kissojen kanssa

Bloggaamista on nyt takana hiukan reilu vuosi, ja lähes sama aika on siitä, kun sain käteeni järjestelmäkameran. Ruokakuvaamisen suhteen olen siis vielä melko noviisi, mutta onneksi tekemällä oppii. Teknisten ominaisuuksien lisäksi kuvaamisessani on yksi haaste, nimittäin kissat. Olen jo tottunut kissankarvoihin ruoassa, lautasella ja pöydillä, mutta karvojen lisäksi pöydällä on välillä myös kissat – lukuisista kehotuksista huolimatta. Toisinaan näistä hetkistä tallentuu hassuja kuvia, ja tässä niistä muutama.












maanantai 13. marraskuuta 2017

Lämmittävä kurkumalatte

Iltojen pimennyttyä mieleni on tehnyt sytyttää kynttilöitä ja hautautua sohvan nurkkaan neuletöiden kanssa. Viileä asunto saa myös haaveilemaan lämpimästä juomasta, ja koska juon teetä yleensä aamuisin, kaipaan illalla jotakin muuta. Kaakaota ei aina viitsisi juoda tai sitä ei tee mieli, ja kahvia en juo iltaisin. Tällaisella hetkellä kurkumalatte rientää apuun. Oletko jo kuullut tuosta kauniin keltaisesta herkusta?

Kurkumalatteen tulee nimensä mukaisesti kurkumaa, mutta lattella sen kanssa ei ole mitään tekemistä. Tähän juomaan ei siis tule kahvia tai kofeiinia. Kurkumalatte valmistetaan kasvimaitoon, ja oma suosikkini on mieto kauramaito. Herkku makeutetaan hunajalla, ja nautitaan hyvällä omallatunnolla.

Kurkuma on melkoinen tehoaine, mikäli tutkimuksiin on uskominen. Sen on sanottu auttavan muun muassa painonhallinnassa, tulehduksissa ja ruuansulatuksessa. Kurkumaa on käytetty jo tuhansia vuosia kiinalaisessa ja intialaisessa lääkinnässä. Imeytyäkseen mahdollisimman tehokkaasti kurkuma tarvitsee piperiiniä, jota saadaan mustapippurista. Itse käytän kurkumaa sekä latten muodossa että kastikkeissa. Kuumentaminen ja öljy tehostavat vaikutusta entisestään, joten kastikkeiden valmistaminen kannattaa aloittaa kurkuman kuumentamisella öljyssä ennen muiden ainesten lisäämistä.

Kurkumalatteen tulee yksinkertaisia maustekaapin antimia. Itselläni käytössä on (sattumalta) luomu mausteet, mutta se ei ole pakollista. Kanelin suhteen olen kuitenkin tarkka, ja ostan vain ceylonin kanelia. Sitä löytyy ainakin Urtekramilta, ja kuulemani perusteella myös jopa Lidlistä.


Kurkumalatte-mausteseos


6 rkl kurkumaa
1½ rkl kanelia
1 rkl inkivääriä
½ tl muskottia
¾ tl kardemummaa
¼ tl mustapippuria

Sekoita mausteseoksen ainekset keskenään.

Kurkumalatte

yhdelle

2-2½ dl kasvimaitoa
1 tl kurkumalatte-mausteseosta
1 tl hunajaa

Kuumenna kasvimaito, ja lisää mausteseos ja hunaja. Sekoita hyvin, ja nauti lämmittävästä vaikutuksesta. Mausteet eivät liukene, vaan painuvat mukin pohjalle. Sekoita siis juomaa sitä nauttiessasi.


keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Rieskat kahdella tavalla ja arvonnan voittaja

Mitä tehdä, kun leipäkaappi huutaa tyhjyyttään, ja perheelle pitäisi saada iltapalaa? No rieskoja tottakai! Pikarieskat valmistuvat nopeasti, mutta jos kaapin hupeneminen on ollut ennakoitavissa, suosittelen kokeilemaan myös perunarieskoja. Molemmat maistuvat erinomaiselta, ja ovat parhaimmillaan lämpimänä.

Pikarieskat vaativat vain jääkaapissa olevan kermaviilipurkin, ja jauhopussien pohjat. Hapanmaitotuotteena kermaviili säilyy avaamattomana hyvin parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin, joten näitä voi valmistaa vaikka hävikkiä torjuakseen. Jauhoiksi puolestaan käy mikä vain. Oma suosikkini on ruisjauhoista tehdyt rieskat, mutta toisinaan käytän 50/50 ruis- ja spelttijauhoja. Pelkillä vehnäjauhoilla en ole vielä kokeillut, mutta uskoisin onnistuvan hyvin niilläkin.

Pikarieskat

6 kappaletta

2 dl ruis- tai spelttijauhoja
200 g kermaviiliä
50 g voita sulatettuna
½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Sekoita ainekset ja anna turvota, kunnes uuni lämpiää 250 asteeseen. Lusikoi taikina 6 kasaan, ja levitä jauhotetuin käsin mataliksi rieskoiksi.

Paista 10-15 minuuttia uunin keskitasolla, kunnes pinta saa vähän väriä. Nauti lämpimänä voin ja juuston kanssa.

Perunarieskoja teen aina, kun ruokana on ollut perunamuusia. Teen yleensä perunamuusista tarkoituksella muutaman potun verran tarvittavaa isomman, sillä rieskat ovat vaan niin hyviä, ja erityisesti vastapaistettuina. Taikinaan tulevan suolan määrään vaikuttaa perunamuusin suolaisuus. Jos tykkäät tehdä muusista suolaista, lisää taikinaan silloin vain puoli teelusikallista suolaa. Jos taas syöt muusin mielellään vähäsuolaisena, tai jopa suolattomana, kannattaa rieskoihin laittaa teelusikallinen suolaa.

Perunarieskat

8 kappaletta

3 dl perunamuusia
1 kananmuna
2½ dl jauhoja
½-1 tl suolaa

Sekoita ainekset nopeasti taikinaksi ja nosta taikinasta 8 nokaretta uunipellille leivinpaperille. Taputtele nokareet mataliksi jauhotetuin käsin.

Pistele ja paista 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.


Blogin syntymäpäiväarvonta päättyi viime viikolla, ja tällä kerralla onni suosi Nannaa. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos kaikista kommenteista, sain niistä monia hyviä ideoita :)

Lue myös nämä:

Punaviinipataleipä
Helposti onnistuvat sämpylät

perjantai 3. marraskuuta 2017

Syksyinen juuresmakkarapata

Pimeänä vuodenaikana tekee mieli tuhtia ruokaa, ja kiireinen arki saa ainakin minut haaveilemaan helposta ruoanvalmistuksesta. Juuresmakkarapataan tulee melko yksinkertaiset raaka-aineet, eikä valmistuksessa kestä kohtuuttoman kauaa. Raaka-aineita voi pilkkoa samalla kun osa jo kypsyy, eikä pitkää esivalmisteluaikaa tarvita. Makkaraa lukuun ottamatta kaiken voi hyvin pilkkoa valmiiksi jo vaikka edellisenä iltana, ja seuraavana päivänä hoitaa vain kypsennyksen.

Raakamakkaraksi sopii oikeastaan mikä vain mausteinen. Chorizoa ja erilaisia wursteja taitaa olla kuitenkin parhaiten saatavilla ympäri vuoden. Pata onnistuu varmasti hyvin myös tavallisesta makkarasta, eikä sitä silloin esipaistaa kattilassa, vaan voit lisätä viipaloidun makkaran sekaan sellaisenaan.


Juuresmakkarapata

neljälle

300 – 400 g mausteista raakamakkaraa
1 rkl öljyä
3 porkkanaa
1 keskikokoinen bataatti
2 kevätsipulia tai 1 pieni keltasipuli
300 g kirsikkatomaatteja
½ kasvis- tai lihaliemikuutio
1 dl vettä
1 tl fariinisokeria
1 tl paprikamaustetta
1 laakerinlehti
mustapippuria

Kuori ja leikkaa porkkanat ja bataatti kuutioiksi. Viipaloi kevätsipulit tai hienonna tavallinen sipuli. Huuhtele kirsikkatomaatit, ja poista niistä halutessasi kannat.

Paista makkaroihin kattilassa kaunis pinta, ja siirrä hetkeksi syrjään. Lisää sitten porkkanat kattilaan, ja kuullota niitä keskilämmöllä noin 5 minuuttia. Leikkaa sillä välin makkara noin suupalan kokoisiksi. Kun porkkanat ovat kypsyneet hiukan, lisää kattilaan makkarat ja kirsikkatomaatit. Kypsennä noin 5 minuuttia.

Lisää kattilaan bataatti, sipuli, vesi, mausteet ja liemikuutio. Anna padan kiehua miedolla lämmöllä noin 15 – 20 minuuttia, kunnes juurekset ovat kypsiä. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.

Tarjoile hyvän leivän kanssa.



Lue myös:
© Valmiiseen pöytään
Maira Gall