torstai 31. elokuuta 2017

Parvekeviljely elokuussa

Projektini noudattavat yleensä aina samaa kaavaa: innostuminen, kiinnostuksen lopahtaminen, sisulla loppuun vienti ja tulokseen tyytyminen. Parvekeviljely on tänä(kin) vuonna mennyt tuolla kaavalla. Helmi-maaliskuussa valitsin innolla istutettavat kasvit. Huhti-kesäkuussa tein vielä mielelläni hoitotoimia, kuten kastelua ja nyppimistä. Heinäkuussa aloin epäillä, ettei kesä koskaan saavu, ja sato jää pieneksi. Elokuussa luovutin.

Kirvat ja muut tuholaiset eivät tänä kesänä päässeet tekemään tuhojaan, joten mikään kasvi ei voinut huonosti sen vuoksi. Muutama viikko sitten tomaatin alimmat lehdet alkoivat kuitenkin kellastua, ja paprikaa puolestaan vaivaa ilmeisesti latvamätä, kun kypsyvät paprikat mätänivät alla olevan kuvan mukaisesti. Todennäköinen syy etenkin latvamädälle on joko liiallinen lannoitus tai huono kalsiumin saanti. En ole lannoittanut liikaa, vaan vain noin kerran kahdessa viikossa. Syy lienee siis kalsiumin puutteessa. Ensi vuonna muistan ja tiedän tämänkin.

Kasvukauden alussa suhtaudun parvekkeella kasvien kasvattamiseen optimistisesti, ja asenteella "saa nähdä mikä tänä vuonna menestyy, ja paljonko satoa tulee". Vuosi toisensa jälkeen harmistun kuitenkin, kun jokin ötökkä vie koko kasvin mennessään, tai kun olenkin istuttanut kasvit liian pieniin ruukkuihin, ja sato jää olemattomaksi. Olenkin oppinut laittamaan pääasiassa vain yhden satoa tuottavan kasvin per ruukku, mutta silti näiden kasvien anti jää tälläkin kerralla melko olemattomaksi.


Kellastuneista lehdistä huolimatta tomaatissa on paljon raakileita, joiden toivon vielä kypsyvän. Tomaatti on onneksi siitä kiitollinen, että raakileet voi kerätä ja tuoda sisälle kypsymään. Viimeisimmät saisivat kuitenkin kasvaa vielä hiukan isommiksi. Kesäkurpitsa on myös tuottanut satoa, ja lisää toivottavasti ehtii vielä tulla. Luotan sääennusteiden lämpimän syksyn lupauksiin, vaikka aamujen 7-lämpöastetta ei ole hyvältä vaikuttanutkaan.




Yrtit voivat runsaasti, samoin lehtikaali. Loppuviikon ohjelmassa onkin yrttivoin tekeminen, jotta saan satoa talteen. Basilikalle pitäisi vielä keksiä hyvä kohde, ja taidankin leipoa lisää mustikka-basilikapiirakkaa. Raparperi näyttää myös yllättävän rehevältä. Ehkä teen tästäkin vielä yhden piirakan. Aion siis kuitenkin iloita sadosta, vaikka se pieneksi jääneekin. Ensi kesänä osaan onneksi taas tunnistaa muutaman uuden kasvitaudin :)





ELOKUUSSA:


  • Nauti sadosta
  • Älä masennu
  • Lannoita, mutta älä liikaa
  • Muista nyppiä kuihtuneet kukinnot ja varret
  • Tarkista, ettei lehdillä ole tuholaisia
  • Muista kastella

Parvekeviljelyn heinäkuu, touko-kesäkuu, huhtikuu sekä maaliskuu.

maanantai 28. elokuuta 2017

Täytetyt tomaatit

täytetyt tomaatit uunissa


Olin lapsena lähes surkuhupaisan nirso monien ruokien kanssa. En voinut sietää melko tavallisiakaan ruoka-aineita, kuten riisiä, herneitä tai pekonia. Sanoisin olevani edelleenkin valikoiva, mutta syön jo kuitenkin lähes mitä vain, ja olen päässyt eroon monesta rajoitteesta. Korvienväliallergioistani yksi sitkeimmistä on ollut tomaatti. En enää harkitse sen merkitsemistä allergiaksi, mutta en myöskään valitse sitä ruokalan salaattipöydästä. Olen päättäväisesti valmistanut tomaattiruokia, ja rakastunut esimerkiksi panzanellasalaattiin ja alla oleviin tomaatteihin. Voisinkin jo melkein sanoa pitäväni tuosta punaisesta vitamiinipommista. Sienet, oliivit ja herneet jätän kyllä edelleen lautasen reunalle, enkä ole suunnitellut luopuvani lähiaikoina niihin liittyvistä ennakkoluuloistani :)

Täytettyjen tomaattien ohje on ollut minulla yli 10 vuotta reseptivihkoon kirjoitettuna. Löysin ohjeen aikanaan lehdestä, ja ehdotin niiden valmistamista äidilleni. Minut ja ruokahaasteeni hyvin tunteva äiti kommentoi, että enhän minä edes syö tomaatteja. Omia ja muiden ennakkoluuloja rikkoen tomaatteja kuitenkin tehtiin, ja hyvä niin. Tomaateista tuli yksi suosikkiruoistani, jota olen vuosien aikana valmistanut useita kertoja, eli ohje on takuuvarma onnistuja.

Täyte on yksinkertainen, ja sitä voi tarvittaessa muokata. Tuorejuustoksi sopii oikeastaan mikä maku vain, mutta omiksi suosikeiksi ovat muodostuneet ruohosipuli, yrtit sekä chili/paprika. Korppujauhot voi vaihtaa gluteenittomiin, jolloin ohje sopii keliaakikoille (muista tarkistaa peston sisällysluettelo!). Tomaatit pysyvät hyvin kasassa tällaisella täytteellä, mutta toisinaan olen tehnyt luksustomaatteja lisäämällä puoli desiä juustoraastetta.

Täytetyt tomaatit

kahdelle

6 isohkoa tomaattia
1½ rkl pestoa
½ dl korppujauhoja
80 g aurinkokuivattuja tomaatteja
¾ dl tuorejuustoa

Leikkaa tomaateista kannat irti. Koverra tomaattien sisus varovaisesti irti, ja paloittele se pieniksi kuutioiksi. Parhaiten tähän soveltuu tomaattiveitsi (sahalaitainen tylppäkärkinen).

Leikkaa aurinkokuivatut tomaatit pieneksi silpuksi. Sekoita tomaattien sisus ja muut täytteen ainekset keskenään. Täytä tomaatit seoksella.

Paista uunivuoassa 200 asteessa noin 15 minuuttia.

tomaatit uunissa

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Ravintolapäivä 2017

Sunnuntaina vietettiin jälleen Ravintolapäivää, laskelmieni mukaan 23. kerran. Itse osallistuin tällä kerralla toista kertaa. Edellinen kerta oli viime vuoden toukokuussa, ja sekä teema että nimi olivat molemmilla kerroilla sama: Cake’n’pie. Tänä vuonna kojuni valikoimaan kuuluivat New York cheesecake, key lime pie, valkosuklaajuustokakut Pilttipurkeissa, suklaakeksejä, porkkanakakkumuffineita ja Marianne-brownieita. Lisäksi tein kinuskimarenkeja pusseissa myytäviksi.



Myytävien valmistus sujui hyvin. Valmistelujen myötä ostoskoriin päätyi muun muassa kilo maustamatonta tuorejuustoa, 20 kananmunaa ja 550 g suklaata (vain muutamia mainitakseni). Makealla linjalla siis mentiin.

Valitsin myyntipaikaksi rauhallisen asuinaleemme, Stadin sympaattisimman kylän, "keskusaukean". Myyntipaikka oli tietoisesti rauhallisempi, mutta pidän lähialueen ihmisten ilahduttamisesta enemmän kuin suurien tulojen perässä Helsingin keskustaan suuntaamisesta. Hyvä valinta tälläkin kerralla; sain monia mieltä lämmittäneitä ilahtuneita kommentteja. Myös sää suosi myyntipäivää; aurinko paisteli, mutta ei liian kuumasti. Tuuli pyöritteli ajoittain pöytäliinan helmoja ja hinnasto kaatui muutamia kertoja. Viime vuodesta oppineena olin pakannut mukaan teippiä, jolla teippasin pöytäliinan helmat pöytään kiinni.

Toukokuussa (viime ja tänä vuonna) Ravintolapäivä oli lauantaina, mutta nyt elokuussa se sijoittui sunnuntaille. Lauantai tuntuu myyntipäivänä paremmalta, sillä ihmisiä oli silloin liikkeellä selvästi enemmän. Myynti oli kuitenkin molempina vuosina lähestulkoon samoissa lukemissa – tänä vuonna jopa hiukan parempi. Tähän vaikutti varmasti eniten viime vuotta tarkemmin mietitty kojun sijoittelu.

Toisenkin vuoden jälkeen ravintolapäivä tuntuu konseptina edelleen hyvältä. Ennen viime kevättä pohdin osallistumista pitkään. Leivon kuitenkin mielelläni, mutta arjessa se jää taka-alalle, sillä kakkujen teko kahden hengen talouteen tuo vyötärölle helposti liikaa vuosirenkaita. Leivon siis mieluummin juhliin tai silloin kun on tiedossa kahvitteluvieraita. Näiden lisäksi ravintolapäivä on oiva lisätilaisuus kokeilla uusia reseptejä ja viettää aikaa keittiössä.

Jaan reseptit kahteen blogijulkaisuun, jotta näytön raoista ei ala valua liikaa suklaata ja tuorejuustoa yhdellä kertaa :)

juustokakku

New York cheesecake – eli paistettu juustokakku

12 palaa

pohja:
200 g Digestivejä
125 g voita sulatettuna
2 rkl sokeria
täyte:
500 g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia on paras)
200 g créme fraîchea
4 kananmunaa
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
1 raastettu limen kuori

Mansikkakastike:
5 dl pakastemansikoita
½ dl vettä
1 rkl sokeria

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Tee pohja. Murskaa keksit ja sekoita ne voisulan ja sokerin kanssa tasaiseksi massaksi. Vuoraa irtopohjavuoan pohja (Ø 24 cm) leivinpaperilla ja painele keksiseos pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunissa noin 5 minuuttia.

Laita tuorejuusto kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella noin minuutin ajan. Sekoita joukkoon sokeri ja perunajauhot ja jatka vatkaamista hetki. Lisää munat seokseen yksitellen vatkaten. Lisää limetin kuori, vaniljasokeri ja crème fraîche. Sekoita huolellisesti.

Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja kopauta vuokaa pari kertaa pöytää vasten. Näin saat ilmakuplat pois eikä kakku halkea niin helposti. Paista uunin ala-/keskiosassa noin 45 minuuttia. Peitä tarvittaessa foliolla, jos pinta näyttää tummuvan liikaa. Katkaise uunista virta ja annan kakun kypsyä jälkilämmössä, uuninluukku hieman raollaan, noin 1 tunti.

Peitä kakku ja nosta kakku hyytymään jääkaappiin vähintään 4 tunniksi, mielellään yön yli. Soseuta sulaneet mansikat veden ja sokerin kera ja tarjoile kakkua mansikkakastikkeen kanssa.

paistettu juustokakku

Toinen ohje on porkkanakakkumuffinit. Olen tehnyt tällä ohjeella useita variaatioita - aina onnistuen. Olen leiponut isoja muffineita, minikokoisia muutaman ruokalusikallisen kokoisia muffineita, piirakkavuokaan tehtynä ja jopa pellillisen kokoisena. Aina ohje on toiminut moitteettomasti. Ohjeesta tulee 12 suurta, Amerikan muffinivuokaan tehtyä muffinia. Ohjeen puolittaessa ainesten suhteet pysyvät samana. Pellilliselle tehtynä ainekset tuplataan, mutta leivinjauhetta riittää silloin vain 3 teelusikallista.

Kuorrutuksen voi tehdä pursottamalla, tai veitsellä levittäen. Itse en ole mikään vuosisadan pursottaja, joten ulkonäkö ei ole suoraan The Hummingbird Bakeryn katalogista :) Toisaalta, minkä ulkonäössä häviää sen maussa voittaa, eli ehkä tästä tulee sinunkin uusi suosikkiohjeesi.


Porkkanakakkumuffinit

12 isoa tai 16 keskikokoista

200 g porkkanaa raasteena
100 g voita
3 kananmunaa
1 dl fariinisokeria
2 dl sokeria
¾ dl mantelirouhetta
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½-1 tl kanelia
suolaa
Kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
reilu 1 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1-1½ rkl sitruunamehua

Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Sulata ja jäähdytä voi. Riko munien rakenne ja sekoita joukkoon voi ja porkkanaraaste. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Sekoita kuorrutusaineet hyvin sähkövatkaimella ja päällystä jäähtyneet muffinit kuorrutuksella. Koristele mantelirouheella tai strösseleillä. Muffinit voi pakastaa ilman kuorrutusta.

Vinkki: tästä määrästä tulee sopiva kakku voideltuun noin Ø30 cm piirakkavuokaan tehtynä. Paista silloin 20–25 minuuttia ja anna jäähtyä hyvin ennen kuorrutusta.


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Herkullinen lohikulho

Huomaan monesti olevani hiukan trendivastainen, enkä esimerkiksi juossut ostamaan pillifarkkuja niiden ollessa trendikkäitä. Otin Facebookin käyttöön melko paljon valtaosaa myöhemmin, enkä sisusta kotiani sisustuslehtien oppien mukaan. Ruokien trendejä seuraan jonkin verran, mutta en ole kuitenkaan ryhtynyt vegaaniksi tai syö gluteenittomasti, vaikka ne ehkä muodikkaita olisivatkin. 

Ruoan trendeissä pinnalle nousi muutama vuosi sitten kulhoruoat (bowl). Suosio alkoi smoothiekulhoista, ja on sittemmin yleistynyt myös suolaisissa ruoissa. En silloin lämmennyt smoothiekulhoille, ja syön edelleen aamiaiseksi jotakin muuta. Pääruokien kohdalla kulho-menetelmä kuitenkin toimii. Ramen esimerkiksi on ihanaa, vaikka ei ehkä tyylipuhdas kulhoruoka keittona olekaan.

Bongasin lehdestä noin vuosi sitten lohi-riisikulhojen ohjeen, joka vaikutti makuuni sopivalta. Lohikulho ei vaadi pitkiä esivalmisteluita, ja sopii siksi hyvin arkiruoaksi. Lohen hinta on harmillisesti noussut, joten tästä on tullut itselle harvinaisten herkkuhetkien ruoka. Onneksi tämä on kuitenkin terveellisempi herkku kuin kakut :)
 
Alkuperäinen ohje neuvoo käyttämään puuro- tai sushiriisiä. Olen kuitenkin käyttänyt basmatiriisiä, koska minulla on sitä kaapissa aina. Soveltaa siis voi! Avocadon ja kurkun lisäksi mukaan voi pilkkoa mangoa, mutta fodmap-ruokavalioon se ei sovi.

bowl

Lohi-riisikulho

kahdelle

300 g kirjolohifileetä
1 rkl öljyä
 
marinadi:
½ dl soijakastiketta
¼ dl fariinisokeria
1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
 
lisäksi:
2 dl puuro, sushi tai basmatiriisiä
2½ dl vettä (tai pakkauksen ohjeen mukaan)
½ rkl riisiviini- tai balsamietikkaa
1 rkl sokeria
½ tl suolaa
½ pieni kurkku
1 avokado
1 kevätsipuli

Leikkaa kalafilee kahteen yhtä suureen palaan. Sekoita marinadin ainekset keskenään, ja upota kalapalat nahkapuoli ylöspäin marinadiin maustumaan riisin keittämisen ajaksi.

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää riisi. Keitä riisiä miedolla lämmöllä kannella peitettynä pakkauksen ohjeen mukaan, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Nosta kattila liedeltä ja anna hautua vielä kannella peitettynä noin 5 minuuttia. Sekoita etikka, sokeri ja suola keskenään ja mausta kypsä riisi seoksella.

Kuutioi kurkku sekä avokadon hedelmäliha. Hienonna kevätsipulin varret.

Kuumenna öljy paistinpannulla. Nosta kalapalat marinadista ja paista paloja noin minuutti kummaltakin puolelta. Pienennä lieden tehoa, kaada marinadi pannulle ja jatka paistamista kaloja liemellä valellen pari minuuttia.

Kokoa annokset kulhoihin laittamalla pohjalle riisiä ja päälle kurkku-sipuliseos, avocadokuutiot ja kalapala. Kaada marinadia pannulta kulhoon kastikkeeksi.

Lohi-riisikulho


lauantai 12. elokuuta 2017

Vaivaton mökkiherkku

Mökkiherkut ovat parhaimpia silloin, kun niistä syntyy mahdollisimman herkullinen lopputulos helpoista raaka-aineista. Tiskiä sopii tulla vain vähän, ja aikaa herkun valmistamiseen ei saisi kulua liian kauaa. Mökillä kokkailuun käytetty aika kun on pois laiturin nokassa notkumisesta, saunan lauteiden kuluttamisesta ja lintubongaamisesta. Tai vaikkapa sateen pitelemisestä tv:n äärellä ja sukkapuikkojen kilkattelusta.

Suurin aika tämän herkun valmistamisessa kuluu mustikkavarpujen äärellä. Jos mustikat löytyvät helposti, ei aikaa kulu kauaa. Tarvittava määrä täyttyy sitten, kun hyttysiä ei enää jaksa hätistellä. Itse poimin mustikat sateen ropistessa, joten tyydyin noin puoleen desilitraan. Enemmänkin saa toki poimia, mutta tuo taitaa olla sopiva minimimäärä.



Tiskiä syntyy yksi tarjoiluastia ja ne kulhot, joista herkun suuhun laittaa. Jogurtin, marjasoseen (eli Piltti tai vastaava) ja keksit voi hyvin sekoittaa suoraan tarjoilukulhossa. Keksit murentuvat helposti käsin, eikä veistä tarvitse liata. Täydellinen pikaherkku siis! Eikä haittaa, vaikka et olisi mökillä. Tämä maistuu yhtä hyvältä niin piknikillä kuin kotisohvallakin.

Mustikkaherkku

neljälle

100 g savoiardi-keksejä
400 g turkkilaista jogurttia
125 g Mustikka marjasosetta
mustikoita

Sekoita jogurtti ja marjasose keskenään. Paloittele keksit pienemmiksi. Sekoita jogurttiseos, ¾ kekseistä sekä noin puolet mustikoista keskenään. Koristele ripottelemalla pinnalle loput keksit ja mustikat.

Anna maustua noin vartti, tai herkkuhampaan kolottaessa nauti heti.




perjantai 4. elokuuta 2017

Imatralainen kalakeitto

Jaoin toukokuussa maailman parhaiden lihapullien ohjeen, joka on peräisin vanhan työpaikkani toimistovaarilta. Vaari oli (tai on hän siellä edelleen) sellainen, joka oli yrityksen toimistolla noin kerran viikossa. Päivän aikana vaari jutteli työntekijöiden kanssa, auttoi tarvittaessa askareissa, ja yleensä leipoi. Kerran kuussa vaari teki ruokaa, joka oli aina erinomaista.

Erään kerran vaari kertoi tekevänsä seuraavalla viikolla imatralaista kalakeittoa, ja pyysi ostamaan ainekset valmiiksi. Kaupassa hämmästelin ainesten kummallisuutta, ja totesinkin vaarille, että en yleensä pidä ruoista, joissa on paljon kesäkurpitsaa. Seurasin vaarin hommia keittiössä, ja kun sitten sain lautasen eteeni – hyvin pienellä annoksella – olin myyty. Ja santsasin. Aivan taivaallisen hyvää kalakeittoa!

Seuraava muistoni tähän kalakeittoon liittyy tätä seuranneelle kesälle. Tein keittoa äitini valmistujaisjuhliin, enkä kertonut isälleni etukäteen mitä tarjolla on. Tiesin, että ajatus olisi ollut sama kuin itselläni etukäteen oli: hyi, sipulia ja kesäkurpitsaa kalakeitossa. Keitto oli kuitenkin hitti, ja vielä tänä keväänä, 3 vuotta myöhemmin, sukulaistätini totesi, että pitäisikin taas valmistaa sitä minun tekemää hyvää keittoa. Itselleni tämä tulee kuitenkin olemaan aina vaarin kalakeitto. Kokeile siis, ja katso mitä muistoja saat itse keiton kanssa luotua.


Imatralainen kalakeitto

viidelle

150 g sipulia
2½ rkl voita
250 g maustekurkkua (ei suolakurkkua)
400 g kesäkurpitsaa
2 valkosipulinkynttä
1 l vettä
4 kasvisliemikuutiota
3 dl ruokakermaa tai osa siitä smetanaa, esim. 2 dl kermaa ja 1 dl smetanaa
1½ rkl juoksevaa hunajaa
500 g lohta
mustapippuria
(1 nippu tilliä)

Silppua sipulit ja valkosipuli. Kuullota sipuleita tilavassa kattilassa. Lisää vesi ja murenna sekaan kasvisliemikuutiot. Kuumenna kiehuvaksi.

Paloittele maustekurkut noin 1,5 cm kuutioiksi ja laita kulhoon odottamaan. Kuori kesäkurpitsa ohueksi ja kuutioi se noin 2 cm kuutioiksi. Leikkaa lohifilee 3 cm kuutioiksi. Tämän kaiken voi tehdä ennen vieraiden tuloa ja laittaa paloitellut maustekurkut, kesäkurpitsat ja lohet jääkaappiin odottamaan.

Jos valmistit liemen etukäteen, lämmitä se uudelleen kiehuvaksi ja lisää kurkkukuutiot, hunaja ja kerma (+smetana). Keitä noin 5 minuuttia. Mausta pippurilla ja tarkista maku. Maun tulee olla makean kirpeä.

Lisää kesäkurpitsat ja kuumenna keitto kiehuvaksi juuri ennen tarjoilua. Ota kattila pois levyltä ja lisää joukkoon lohikuutiot. Anna lohen kypsyä muutama minuutti jälkilämmöllä. Älä enää keitä. (Silppua sekaan tilliä,) ja ei kun syömään!

lohikeitto

tiistai 1. elokuuta 2017

Mustikkapiirakkapäivä

Tulevana sunnuntaina, eli 6.8. vietetään mustikkapiirakkapäivää. Mustikkapiirakkapäivä on osa Syödään yhdessä – teemavuoden hanketta. Teemapäivän takana ovat Myllyn Paras ja Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO.

Mustikkapiirakkapäivästä inspiroituneena päätin kokeilla jotakin uutta. Olen mustikkapiirakan suhteen kaavoihini kangistunut, ja teen sen yleensä murotaikina-mustikka-kermaviili -yhdistelmällä. Nyt leivontaan pääsi kuitenkin vuoroaan muutaman vuoden odottanut basilika-mustikkapiirakka.

Ohje on julkaistu alun perin Glorian ruoka ja viini –lehdessä (05/15). Piirakan kuva oli lehden kannessa, ja otin siitä ystävälle kuvan saatesanoilla tätä pitää kokeilla. Basilikan ja mustikan yhdistelmä kuulostaa kyllä äkkiseltään melko oudolta, mutta toimii todella hyvin. Tein ohjeeseen muutaman pienen muutoksen, mutta pääsääntöisesti noudatin alkuperäistä ohjetta.


Mustikka-basilikapiirakka


Basilikasokeri:
1½ dl sokeria
½ ruukku basilikaa

Taikina:
125 g huoneenlämpöistä voita
1 kananmuna
2 ½ dl vehnäjauhoja
1,5 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Täyte:
400 g pakastemustikoita
1 rkl perunajauhoja

Muruseos:
50 g huoneenlämpöistä voita
1 dl vehnäjauhoja

Valmista basilikasokeri. Mittaa sokeri ja basilikanlehdet kulhoon ja jauha sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi.

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Tee taikina. Sekoita pehmeä voi ja 2/3 basilikasokeria keskenään. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa ja lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

Leikkaa leivinpaperista piirakkavuoan (Ø 26 cm) kokoinen paperi, ja levitä se vuokaan. Painele taikina jauhotetuin sormin piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin viilenemään noin 15 minuutiksi.

Sekoita mustikkoihin perunajauhot, ja levitä ne tasaisesti piirakkapohjalle. Valmista muruseos nyppimällä pehmeä voi, loppu basilikasokeri ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi. Ripottele seos mustikoiden päälle.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.




Toinen, perinteisempi mustikkapiirakkavaihtoehto on lähtöisin mummuni resepteistä. Tai oikeastaan piirakan pohja on, ja se on maailman helpoin pohja. Vanhaan aikaan reseptit olivat kyllä monella tavalla paljon yksinkertaisempia kuin nykyään; ainekset sekaisin ja uuniin. Siksi välillä onkin mukavaa palata "näpertely"ohjeista perinteisten reseptien pariin.

Tähän taikinaan ei tule kananmunaa, joten se sopiikin hyvin allergiselle. Ainesosia voi korvata myös laktoosittomilla tai gluteenittomilla vaihtoehdoilla, kunhan määrän pysyvät samoina. Täytteeksi sopii mustikan sijaan myös muut marjat, raparperi tai omena. Omenapiirakan pinnalle kannattaa ripotella hiukan kanelia, eikä raparperikaan siitä pahastu.

Mummun mustikkapiirakka

pellillinen

6 dl vehnäjauhoja
2½ dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
4½ dl maitoa
100 g voita
3-4 dl pakastemustikoita
sokeria pinnalle

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää maito ja sula voi kuiviin aineisiin. Sekoita huolellisesti ja kaada leivinpaperoidulle uunipellille.

Kaada mustikat taikinalle, ja ripottele pinnalle hiukan sokeria. Paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.


Mustikkapiirakkaohjeita tulee muuten näkymään myös päivän viettoon virallisesti osallistuvissa blogeissa: Hanna Sumari, Kolmistaan, Isyyspakkaus, Lunni leipoo ja Perinneruokaa prkl sekä Iinaps-tubettajalla. Edellä mainittujen ohjeista suosikkiaan voi käydä äänestämässä 13.8. mennessä Myllyn Parhaan sivuilla. Somessa virallinen hashtag tapahtumalle on #mustikkapiirakkapäivä, ja lisätunnus @myllyn_paras.


Kumpaa piirakkaa itse suosit, modernia vai perinteistä?

© Valmiiseen pöytään
Maira Gall